Hukkalämmöstä kasvua – Pohjois-Satakunta rakentaa vihreää siirtymää

Turpeesta luopuminen muuttaa elinkeinorakennetta, mutta samalla se avaa uusia mahdollisuuksia. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tukea saaneessa Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hankkeessa on etsitty alueelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kiertotaloudesta ja pohdittu, miten vahvistaa erityisesti nuorten uskoa tulevaan. 

Suomi luopuu energiaturpeesta vuoteen 2030 mennessä. Satakunta on ollut yksi keskeisistä turvetuotantoalueista, ja alueella on pitkät perinteet turpeen nostossa. Siirtymä turpeesta uusiutuviin energianlähteisiin on johtanut alueella rakennemuutokseen, kun turvealan alasajon myötä työpaikat ovat vähentyneet.

Turpeesta luopumisen haittavaikutuksia rahoitetaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän JTF-rahastosta tukemalla alueellisia siirtymäsuunnitelmia ja työllistymistä edistäviä toimia. Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMKin vetämän Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hankkeen päätavoitteena on ollut tukea alueen siirtymää oikeudenmukaiseen vähähiiliseen talouteen monipuolistamalla elinkeinoja ja vahvistamalla työvoiman sopeutumista.

Samalla hankkeessa on tuotettu alueelle yleishyödyllistä tietoa, kehitetty eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä vahvistettu yritysten, työntekijöiden ja nuorten tulevaisuususkoa. Vuoden 2023 lopussa alkaneessa hankkeessa on ollut mukana kolme eri verkostoa: Kankaanpään Honkajoella sijaitseva Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto, rakennustuoteteollisuuden yritysverkosto ja GEO-oppimisympäristö. Hanke päättyy kesäkuussa 2026. 

Toisen sivuvirta on toisen energia

Kirkkokallion ekoteollisuuspuisto on kiertotalouteen perustuva kuuden yrityksen keskittymä. Yritykset hyödyntävät prosesseissaan toistensa sivuvirtoja ja tuotantojätteitä. Alueen veturina toimii Honkajoki Oy, joka on Suomen johtava eläinperäisten sivuvirtojen käsittelijä ja jalostaja. Se vastaa 80-prosenttisesti sivuvirtojen hyödyntämisestä koko Suomessa. 

Biokaasulaitos Gasum ottaa vastaan sekä Honkajoen että alueen muiden yritysten biomassoja ja muuntaa ne biokaasuksi. Energiayhtiö Vatajankoski muuntaa syntyneen kaasun sähköksi, höyryksi ja lämmöksi, ja näitä kasvihuoneyritys Honkatarhat, KKK-vihannes sekä Naapurin maalaiskana hyödyntävät omassa toiminnassaan. ”Hankkeessa on kehitetty aluetta elinkeinoelämän kautta, etsitty uusia työpaikkoja ja lisätty alueen tunnettuutta muun muassa medianäkyvyyden kautta”, lehtori, projektipäällikkö Tomi Kuusimäki SAMKista sanoo. 

Hankkeessa tuotettiin myös selvitys Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston lämmönjakelusta. Vaikka Kirkkokallio on edelläkävijä hukkalämmön hyödyntämisessä, alueella on tarjolla sitä yli 37 000 megawattituntia (mWh) vuodessa. Selvityksen mukaan hukkalämpö voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kaukolämpöverkossa tai uusissa teollisissa prosesseissa. 

”Olisi äärimmäisen hienoa, jos alueelle saataisiin toimija, joka pystyisi hyödyntämään tätä hukkalämpöä läpi vuoden, sillä nykyisellään haasteena on kesäajan matala kulutus. Se voisi olla esimerkiksi jotain matalalämpöistä kuivaamista hyödyntävä yritys”, Kuusimäki jatkaa.

Kestävän teollisuuden suunnannäyttäjä

Osana hanketta SAMK järjesti viime marraskuussa yhdessä Kankaanpään kaupungin ja Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston toimijoiden kanssa kiertotalouden ja kestävän teollisuuden asiantuntijapäivän. Konferenssissa käytiin läpi kiertotalouden ja vihreän siirtymän teemoja sekä esiteltiin Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston kiertotalouskonseptia. Tarkoitus on, että jatkossa konferenssi järjestettäisiin joka kolmas vuosi. 

Tomi Kuusimäki kertoo, että konferenssissa oli osallistujia ympäri maata kuuntelemassa Kirkkokallion alueen saavutuksista. Kiertotalouskonseptin lisäksi tapahtumassa esiteltiin muun muassa, miten datalämpökeskukset voivat toimia osana teollisuuspuistojen ekosysteemiä, mitä resurssiviisaus tarkoittaa ja mikä energiayhtiön rooli on kiertotalousekosysteemissä.

Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hanke päättyy tänä keväänä, mutta uusia jatkohankkeita on kehitteillä. ”Meillä on nyt haussa Kirkkokallion digitaalisen kaksosen edistäminen, joka auttaisi suunnittelemaan ja optimoimaan energiatehokkuutta. Meidän tietojen mukaan Euroopassa on yksi höyryenergiaan perustuva digitaalinen kaksonen, joten tämä olisi mahdollisesti uusi avaus Suomessa. Lisäksi suunnitteilla on esimerkiksi energian varastointiin liittyviä suunnitelmia”, Kuusimäki jatkaa. 

Rakennustuoteteollisuus siirtyy vähähiiliseen rakentamiseen

Pohjois-Satakunta vihreän siirtymän aalloilla -hankkeessa edistettiin myös alueen rakennustuoteteollisuuden liiketoimintaa, arvoketjuja, tuotantoa, vähähiilisyyttä sekä datan hyödyntämistä. ”Täällä on alan toimijoita ja paljon perheyrityksiä rakennustuotealalta. Niillä oli jo ennestään vahva verkosto, ja hankkeessa etsittiin uusia liiketoiminta- ja työllistymismahdollisuuksia”, Tomi Kuusimäki kertoo. 

Rakennustuoteteollisuudessa kestävä kehitys, energiatehokkuus ja vastuullisuus on tänä päivänä otettava huomioon kaikessa toiminnassa. ”Rakennustuoteteollisuudessa on todella kovat odotukset, mikä on tietyn tuotteen aiheuttama hiilijalanjälki. Järjestimme erilaisia infotilaisuuksia, joissa tuotiin esille näitä sekä muun muassa uuden rakentamislain kriteerejä.” 

Kuusimäki iloitsee, että infotilaisuuksien seurauksena neljä paikallista yritystä haki ja sai investointitukea kehittääkseen automaatiota, robotiikkaa ja kestävän kehityksen osaamista. SAMK toimii myös uuden yritysryhmähankkeen koordinaattorina. ”On todella hienoa, että EU-rahoitus pystyy tukemaan muutoksessa tällaisilla kehittämishankkeilla.”

Nuoret mukaan vihreään siirtymään

Kolmas hankkeessa mukana oleva verkosto on GEO-oppimisympäristö. ”Hankkeen lähtötilanteessa mietimme, miten saamme luotua nuorille tulevaisuudenuskoa, ja kestävän kehityksen osaaminen on siinä ytimessä. Oppimisympäristö keskittyykin ympäristökasvatukseen, luonnon monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen”, Tomi Kuusimäki sanoo. 

Hankkeessa on kehitetty oppimisympäristön sisältöjä, kuten kolmiulotteista maisemamallia suoympäristöstä, digitaalisia luontopolkuja sekä kiertotalouden oppimismateriaaleja. Kuusimäki kertoo, että suunnitteilla on myös ympäristötaideprojekteja. 

GEO-oppimisympäristö yhdistää myös toisen asteen oppilaitoksia ja ammattikorkeakoulua. Oppimisympäristön ympäristöosaamista on tuotu SAMKin taidekoulun kampukselle, ja taidekoululla alettu miettiä enemmän esimerkiksi materiaalitietoisuutta. Oppimisympäristö toimii linkkinä myös oppilaitosten ja yritysten välillä sekä kesätyö- ja tulevaisuuden työllistymismahdollistajana.