Harjoittelu avaa ovia EU-tehtäviin

”Olin hakenut harjoittelupaikkaa Euroopan komissiosta. Sinne hakiessa voi käydä niin, että päätyy Brysseliin jollekin pääosastolle, tai sitten voi saada paikan jostakin komission edustustosta EU-alueella. Aluksi näytti siltä, että menisin Suomen-edustustoon, mutta tarjous tulikin sitten naapuruuspolitiikka- ja laajentumisneuvotteluiden DG NEAR -pääosastosta Brysselistä”, Majamaa kertoo.

Majamaa aloitti työskentelyn Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän alueella tapahtuvista EU-hankkeista vastaavassa yksikössä. EU toteuttaa Pohjois-Afrikassa paljon hankkeita, jotka liittyvät mm. nuorten työllistymisen kehittämiseen ja työnantajien ja työntekijöiden sekä ammattijärjestöjen välisten suhteiden parantamiseen. Lisäksi hankkeiden kautta muun muassa tuetaan naisten ja vähemmistöjen asemaa. Hankkeita hallinnoidaan Brysselistä, ja käytännön toteutuksesta vastaavat useimmiten paikalliset organisaatiot.

Komission harjoittelut kestävät viisi kuukautta, ja jaksoja käynnistetään kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja lokakuussa. Harjoittelu voi avata ovia toisiin EU-tehtäviin. Majamaa haki jo harjoittelunsa aikana komission Junior Professionals Programme -pilottiohjelmaan, joka käynnistyi vuonna 2018. Hän oli ensimmäinen ohjelmaan valittu suomalainen. Ohjelmaan hyväksytyt tekevät kaksivuotisen sopimuksen, jonka puitteissa he pääsevät työskentelemään kolmella eri pääosastolla.

”Ohjelman tavoitteena on houkutella nuorempaa virkamieskuntaa komission eri tehtäviin. Alle 30-vuotiaita on virkamieskunnassa alle kaksi prosenttia. Tyypillisesti ihmiset tulevat komissioon tiettyyn tehtävään ja tekevät samaa työtä pitkään. Tässä ohjelmassa meitä kierrätetään eri aloilla ja sektoreilla, ja pääsemme tutustumaan ”taloon” monesta eri näkökulmasta”, Majamaa kertoo.

Neuvottelupöydässä ministerien kanssa

Ensimmäiseksi, lokakuusta 2019 alkaen, Majamaa työskenteli EU:n sisäasioista ja turvallisuudesta vastaavassa DG HOME -pääosastossa kansainvälisten asioiden yksikössä. Hänen vastuualueenaan olivat suhteet Venäjän, Uzbekistanin, Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin ja Turkmenistanin kanssa, niin turvallisuus- kuin maahanmuuttoasioissakin. Hän istui neuvottelupöydissä korkea-arvoisten kansallisten virkamiesten kanssa esimerkiksi EU:n ja Uzbekistanin kumppanuussopimusneuvotteluissa.

”Edellinen sopimus oli 1990-luvulta, ja sitä oli aika päivittää. Sopimus kattaa aiheita laidasta laitaan, koulutusyhteistyöstä ympäristönsuojeluun ja viisumiasioihin. EU:n pääneuvottelija oli ulkosuhdehallinnon puolelta, mutta neuvotteluissa luotettiin vahvasti politiikkaosastojen asiantuntemukseen aihekohtaisissa keskusteluissa. En olisi etukäteen arvannut päätyväni neuvottelemaan Uzbekistanin varaulkoministerin kanssa viisumiartikloista”, Majamaa toteaa.

Koronapandemia energiasektorin asialistalla

Seuraavana vuorossa oli energia-asioiden pääosasto, jossa Majamaa työskenteli energiaturvallisuudesta vastaavassa yksikössä. Yksikön työmaata ovat muun muassa energiatuonnin varmistaminen unionin ulkopuolelta, mutta myös EU:n sisäisen energiatuotannon toimintamahdollisuuksista huolehtiminen. Koronapandemia toi hieman yllättävän tilanteen yksikön eteen.

”Keväällä moni raja EU:ssa suljettiin pandemian leviämisen estämiseksi. Silloin ei ehkä tultu ajatelleeksi, että voimaloissa työskentelee paljon kriittistä henkilökuntaa, joka saattaa tulla töihin rajan takaa naapurimaan puolelta. Kun liikkumista rajoitettiin, joissakin voimaloissa työvoima alkoi vähetä. Näiden henkilöiden osaamista on vaikea korvata nopeasti, ja tämä on riski, joka on jatkossa huomioitava paremmin.”

Energiasektorilla pandemian aiheuttamat liikkumisrajoitukset ovat herättäneet Majamaan mukaan keskustelua myös toimitusketjuista. Monet voimalaitosten ja muun infrastruktuurin vaatimat varaosat ja komponentit tulevat EU:n ulkopuolelta, joten kuljetusten pysähtyminen aiheuttaa huolta. Tätä pulmaa yksikössä setvittiin kesän aikana.

Lokakuun alussa Majamaa aloitti laajentumisasioiden parissa DG NEAR -pääosastossa, josta hän oli aloittanut EU-taipaleensa. Tehtäväkenttänä on tällä kertaa yhteiskuntarakenteiden ja kansallisten instituutioiden vahvistaminen EU:n lähialueilla, erityisesti Balkanilla.

”Siirtyminen vihreään ja enenevissä määrin digitaaliseen talousjärjestelmään ei ole mikään yksinkertainen temppu. Tehtävänäni on tuoda yhteen EU:n jäsenmaiden parhaat asiantuntijat ja kumppanimaiden viranomaiset ratkomaan näitä kysymyksiä. Monimutkainen kirjo erilaisia koronasta johtuvia matkustusrajoituksia aiheuttaa lisähaasteen.”

Kansainvälisyys kiinnostaa

EU-ura ei ollut Majamaalle itsestään selvä valinta, mutta kansainvälisiin tehtäviin hän tiesi haluavansa. Hän opiskeli ja työskenteli ulkomailla jo ennen komission harjoittelua ja harrasti järjestötoimintaa, jossa oli mukana kansainvälistä ulottuvuutta. Brysselin lisäksi mietinnässä olivat Geneve, Moskova ja Lontoo, mutta ovi Brysseliin aukesi ensimmäisenä.

”Nyt kun olen päässyt harjoittelusta vielä syvemmälle komission organisaatioon, on mielenkiintoista nähdä, miten EU:n monimutkaista kokonaisuutta kehitetään täältä sisältä. Lopputuotteen ja alkuperäisen idean välillä on monta porrasta: idea saattaa lähteä täältä, mutta jäsenmaat ja vaikkapa niiden kunnallishallinto toteuttavat päätöksiä omilla tavoillaan. Asiat joskus muuttuvat matkan varrella.”

Vielä paljon nähtävää

Jatko kaksivuotisen ohjelman jälkeen on vielä auki. Sisäisen kilpailun kautta on mahdollisuus hakea jatkuvaa virkasuhdetta, jos on suoriutunut ohjelmassa hyvin. Majamaa haluaisi nähdä komissiosta vielä muitakin puolia ennen kuin asettuu aloilleen pysyvään virkaan tai työhön. Häntä kiinnostavat tehtävät esimerkiksi viestinnän ja talouden parissa.

”En ole nähnyt tästä vielä kaikkea. On monta pääosastoa, joista en vielä tiedä mitään. Ammatillinen kiinnostus on herännyt joitakin aloja kohtaan, ja jatkossa voisi kiinnostaa esimerkiksi turvallisuussektori, hybridiuhat tai strateginen viestintä. Voi toki olla, että eteen tulee vielä kiinnostavampia asioita”, Majamaa sanoo.

EU-harjoitteluun tai -virkaan mielivälle nuorelle suomalaiselle Majamaa antaa yhden neuvon: prosessista ei pidä tehdä elämän keskipistettä. Kunhan hakemukset tekee huolella ja parhaansa mukaan, voi odotella rauhassa tuloksia. Hakuprosessit ovat pitkiä ja voivat muuten tuntua raskailta.

”Käytännön työssä on sitten paljon kansainvälisyyttä ja erilaisia tapoja toimia ja viestiä. Näissä auttaa todella paljon, jos on jonkinlaista kokemusta vastaavista kohtaamisista vaikkapa harrastuksen tai järjestötoiminnan kautta – esimerkiksi partiosta tai opiskelijajärjestöstä. Kun on tekemisissä toisten kulttuurien kanssa, oppii ymmärtämään ihmisiä paremmin ja on jo valmiiksi sopeutunut kansainvälisen työn haasteisiin.”