Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli8. huhtikuuta 2021Suomen-edustusto

Eurooppalainen digitalisaatio perustuu arvoihin ja ihmiskeskeisyyteen

Euroopan komissio esitti maaliskuussa vision, tavoitteet ja keinot Euroopan digitalisoimiseksi tämän vuosikymmenen aikana. EU pyrkii rakentamaan ihmiskeskeistä digitaalipolitiikkaa, jonka avulla luodaan niin kansalaisille kuin yrityksillekin...

Syksyllä 2020 komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehotti Unionin tila 2020 -puheessaan tekemään tästä vuosikymmenestä Euroopan digitaalisen vuosikymmenen. Hän painotti erityisesti eurooppalaisten pilvipalvelujen kehittämistä, johtajuutta eettisessä tekoälyssä, turvallista sähköistä henkilöllisyyttä sekä huomattavia parannustavoitteita dataan, supertietokoneisiin ja tietoliikenneyhteyksiin liittyvän infrastruktuurin saralla. Komission tiedonanto ja siihen sisältyvä digitaalisen kompassin käsite on vastaus tähän haasteeseen.

Komission ehdottama digitaalinen kompassi on työkalu, joka konkretisoi EU:n vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet. Nämä tavoitteet jakautuvat neljään pääkohtaan:

1. digitaalisesti osaava väestö ja pitkälle koulutetut digitaalialan ammattilaiset

2. suojatut, suorituskykyiset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit

3. yritysten digitalisaatio ja

4. julkisten palvelujen digitalisointi.

Jokaiselle pääkohdalle on määritelty omat, täsmälliset tavoitteensa.

Digitaalinen kompassi on paitsi konkretisoinnin myös seurannan väline. EU-maiden yhteisen seurantajärjestelmän ja siihen sisältyvän vuotuisen raportoinnin avulla varmistetaan, että sovittuja toimia myös toteutetaan.

Euroopan kriittisten valmiuksien parantaminen on tärkeä osa digitalisoitumista. EU-mailla on oltava elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joita EU rahoittaa, ja näissä suunnitelmissa vähintään 20 prosenttia rahoituksesta aiotaan osoittaa digitaalialalle. Komissio haluaa helpottaa monikansallisia digitaalisia hankkeita, joiden rahoitukseen yhdistetään elpymis- ja palautumistuen lisäksi varoja mm. EU:n talousarviosta, EU-mailta ja teollisuudelta. Yksi esimerkki tällaisesta hankkeesta on Kajaaniin rakennettava LUMI-supertietokone . Pyrkimyksenä on vahvistaa koko Euroopan häiriönsieto- ja palautumiskykyä sekä nopeuttaa investointeja.

Kevättalvella, 19. maaliskuuta, järjestettiin Digital Day 2021 ‑verkkotapahtuma, jossa EU-maiden ministerit allekirjoittivat sitoumukset yhteistyöstä ja resurssien jakamisesta kansainvälisten tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi, puhtaiden digiteknologioiden tukemiseksi sekä startup- ja scaleup-yritysten sääntely-ympäristön parantamiseksi. Näillä toimenpiteillä pyritään edistämään Euroopan digitalisaatiota – ja myös ilmastotavoitteiden toteutumista.

Arvot digimaailman perustana

Digitaalinen kehitys ei ole muusta maailmasta irrallinen ilmiö. Sitä ohjaavat arvot, kuten kaikkea inhimillistä toimintaa. Niinpä myös eurooppalaisessa digitalisaatiossa arvot ja oikeudet ovat keskeisessä asemassa. Komission tiedonannossa niiden huomioimiseksi ehdotetaan yhteisten digitaaliperiaatteiden määrittämistä, jotta voidaan varmistaa, että ihmisillä on verkossa samat oikeudet kuin sen ulkopuolella. Tämä koskee esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien ja julkisten palvelujen saatavuutta, syrjimättömyyttä verkossa ja riittäviä digitaitoja.

Arvoja ja digimaailman lainalaisuuksia pohdittaessa esiin nousevat usein digijätit, joiden vaikutusvalta on suuri. Hakukoneet ohjaavat, millaisia tuloksia ihmiset löytävät niitä käyttäessään. Yhdistelemällä valtavia datamääriä – joita me ihmiset luovutamme napsauttamalla ”hyväksyn” – digitaalisen maailman jättiläiset voivat ohjata myös esimerkiksi kulutuskäyttäytymistämme.

Euroopassa pohditaankin näiden suuryhtiöiden, julkisen vallan ja kansalaisten suhdetta ja keskinäisiä riippuvuuksia. Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin ja Kalevi Sorsa -säätiön helmikuussa järjestämässä webinaarissa keskusteltiin demokratian sekä yksilönvapauksien ja perusoikeuksien toteutumisesta ylikansallisten, monopolisoituneiden alustayhtiöiden maailmassa. Yhteiset toimintasäännöt nähtiin tarpeellisina, ja digipalvelujen maailmaan kaivattiin enemmän markkinavetoista kilpailua.

Koronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiota, kun monet ovat siirtyneet etätöihin, verkko-ostaminen on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja harrastuksissakin käydään etäyhteydellä. Koronatestejä ja rokotusaikoja varataan verkossa, ja mahdollisista rajoitustoimista väitellään kiihkeästi sosiaalisessa mediassa. Nyt on oiva aika pysähtyä miettimään, mitkä ovat digitaalisen maailman säännöt ja miten niistä voisi tehdä entistä paremmin ihmistä palvelevia.

Tiedot

Julkaisupäivä
8. huhtikuuta 2021
Laatija
Suomen-edustusto