Komissio ehdottaa tänään uusia EU:n laajuisia sääntöjä pakkaamiseen, jotta jatkuvasti kasvava jätteen lähde saadaan kuriin. Jokainen eurooppalainen tuottaa keskimäärin lähes 180 kiloa pakkausjätettä vuodessa. Pakkausala on yksi suurimmista ensiömateriaalien käyttäjistä: 40 prosenttia muoveista ja 50 prosenttia papereista käytetään EU:ssa pakkauksiin. Jos toimiin ei ryhdytä, pakkausjätteen määrä kasvaa 19 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Muovijätteen kasvu olisi jopa 46 prosenttia.
Tämä suuntaus pyritään pysäyttämään uusilla säännöillä. Kuluttajille säännöt tuovat uudelleenkäytettäviä pakkausvaihtoehtoja, lopun tarpeettomille pakkauksille, liiallisen pakkaamisen vähentymisen ja selkeämpiä merkintöjä. Teollisuuden kannalta säännöillä luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, erityisesti pienemmille yrityksille, vähennetään ensiömateriaalien tarvetta, lisätään Euroopan kierrätyskapasiteettia ja vähennetään Euroopan riippuvuutta raaka-aineista ja ulkopuolisista toimittajista. Niillä korjataan pakkausteollisuuden kurssia kohti ilmastoneutraaliutta, joka on määrä saavuttaa vuonna 2050.
Komissio myös selkiyttää tilannetta kuluttajille ja teollisuudelle biopohjaisten, kompostoituvien ja biohajoavien muovien osalta vahvistamalla, missä käyttötarkoituksissa tällaiset muovit aidosti hyödyttävät ympäristöä ja miten ne pitäisi suunnitella, poistaa käytöstä ja kierrättää.
Ehdotukset ovat keskeisiä osia Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvässä kiertotalouden toimintasuunnitelmassa ja siinä vahvistetussa tavoitteessa tehdä kestävistä tuotteista normi. Ehdotuksilla myös vastataan kansalaisten Euroopan tulevaisuuskonferenssissa nimenomaisesti esittämiin vaatimuksiin.
Estetään ylimääräisen pakkausjätteen synty, lisätään uudelleenkäyttöä ja uudelleentäyttöä ja tehdään kaikista pakkauksista kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä
Pakkauksia ja pakkausjätettä koskevan lainsäädännön ehdotetulla tarkistuksella on kolme päätavoitetta: Ensinnäkin ehkäistään pakkausjätteen syntyä vähentämällä sen määrää, rajoittamalla tarpeetonta pakkaamista ja edistämällä uudelleenkäytettäviä ja uudelleentäytettäviä pakkausratkaisuja. Toiseksi lisätään korkealaatuista (nk. suljetun kierron) kierrätystä tekemällä kaikista pakkauksista EU:n markkinoilla kierrätettäviä taloudellisesti elinkelpoisella tavalla vuoteen 2030 mennessä. Kolmanneksi vähennetään tarvetta käyttää luonnonvaroja ja luodaan toimivat uusioraaka-aineiden markkinat lisäämällä kierrätysmuovin käyttöä pakkauksissa pakollisin tavoittein.
• Keskeisenä vuoteen 2040 asetettuna tavoitteena on vähentää pakkausjätettä 15 prosenttia EU-maata ja henkeä kohti verrattuna vuoteen 2018. Tämä vähentäisi jätteen kokonaismäärää EU:ssa noin 37 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa lainsäädäntöä ei muuteta. Se saadaan aikaan sekä uudelleenkäytön että kierrätyksen kautta.
• Viimeisten 20 vuoden aikana jyrkästi vähentyneen pakkausten uudelleenkäytön ja uudelleentäytön lisäämiseksi yritysten on tarjottava tietty prosenttiosuus kuluttajatuotteistaan uudelleenkäytettävissä tai uudelleentäytettävissä pakkauksissa. Esimerkkeinä mainittakoon noutojuomat ja -ateriat tai verkkokaupan kotiinkuljetukset. Myös pakkausmuotoja standardoidaan, ja uudelleenkäytettävien pakkausten merkintöjä selvennetään.
• Selkeästi tarpeettomaan pakkaamiseen puuttumiseksi tietyt pakkausmuodot kielletään. Tällaisia ovat esimerkiksi kertakäyttöiset ruoka- ja juomapakkaukset, kun kulutus tapahtuu ravintoloissa ja kahviloissa, kertakäyttöiset hedelmä- ja vihannespakkaukset sekä hotellien minikokoiset shampoo- ja muut pakkaukset.
• Pakkausten täyteen kierrätettävyyteen pyritään vuoteen 2030 mennessä monilla toimenpiteillä. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa suunnittelukriteerien vahvistaminen pakkauksille ja pakollisten pantillisten palautusjärjestelmien luominen muovipulloille ja alumiinitölkeille. Lisäksi tehdään selväksi, minkä – erittäin harvojen – pakkaustyyppien täytyy olla kompostoituvia, jotta kuluttajat voivat laittaa ne biojätteeseen.
• Jatkossa valmistajien on käytettävä tietty pakollinen osuus kierrätettyä materiaalia uusissa muovipakkauksissa. Tämä helpottaa osaltaan kierrätysmuovin muuttamista arvokkaaksi raaka-aineeksi. Näin tapahtui jo PET-pulloille kertakäyttömuovidirektiivin yhteydessä.
Ehdotetuilla toimilla poistetaan epätietoisuutta siitä, mihin kierrätysastiaan mikäkin pakkaus kuuluu laittaa. Jokaisessa pakkauksessa on oltava merkintä siitä, mistä materiaalista se on tehty ja mihin jätevirtaan se kuuluu laittaa.
Ehdotetut toimenpiteet vähentäisivät pakkausalan kasvihuonekaasupäästöjä 43 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Jos lainsäädäntöä ei muuteta, määrä olisi 66 miljoonaa tonnia. Veden käyttö vähenisi 1,1 miljoonaa kuutiometriä.
Kertakäyttöpakkausteollisuuden on investoitava siirtymään, mutta kokonaisuutena taloudellinen ja työpaikkoja luova vaikutus on EU:ssa myönteinen. Pelkästään uudelleenkäytön lisäämisen odotetaan luovan 600 000 työpaikkaa uudelleenkäyttösektorilla vuoteen 2030 mennessä.
Vähennetään biopohjaisiin, biohajoaviin ja kompostoituviin muoveihin liittyvää epätietoisuutta
Biopohjaisten, biohajoavien ja kompostoituvien muovien käyttö ja valmistus ovat lisääntyneet tasaisesti. Jotta tällaisten muovien ympäristövaikutus olisi myönteinen, useiden ehtojen pitää täyttyä. Muutoin ne lisäävät muovisaastetta sekä pahentavat ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden häviämistä.
Komission ehdottamassa uudessa kehyksessä selvennetään, millä tavalla tällaiset muovit voivat olla osa kestävää tulevaisuutta.
Biopohjaisten muovien valmistuksessa käytettävän biomassan on oltava kestävällä tavalla hankittua, hankinnasta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle ja siinä on noudatettava nk. biomassan kaskadikäytön periaatetta, jossa tuottajien on asetettava raaka-aineena etusijalle orgaaninen jäte ja sivutuotteet. Lisäksi tuottajien on viherpesun ja kuluttajien harhaanjohtamisen torjumiseksi vältettävä muovituotteita koskevia yleisiä, harhaanjohtavia ilmaisuja, kuten ”biomuovi” tai ”biopohjainen”. Viestiessään biopohjaisesta sisällöstä tuottajien olisi viitattava biopohjaisen muovin tarkkaan ja mitattavissa olevaan osuuteen tuotteesta (esimerkiksi ”tuote sisältää 50 prosenttia biopohjaista muovia”).
Biohajoaviin muoveihin on suhtauduttava varoen. Niillä on paikkansa kestävässä tulevaisuudessa, mutta ne on ohjattava tiettyihin käyttötarkoituksiin, joissa niiden ympäristöhyödyt ja arvo kiertotaloudelle voidaan osoittaa.
Teollisesti kompostoituvia muoveja pitäisi käyttää vain silloin, kun niistä saadaan ympäristöhyötyjä, kun ne eivät vaikuta kielteisesti kompostin laatuun ja kun on käytössä asianmukainen biojätteen keräysjärjestelmä. Teollisesti kompostoituvat pakkausmateriaalit sallitaan ainoastaan teepusseissa, suodatinkahvityynyissä, hedelmien ja vihannesten hintatarroissa sekä hyvin kevyissä muovikasseissa ja -pusseissa. Tuotteissa on aina täsmennettävä, että ne on sertifioitu EU:n standardien mukaisesti teollista kompostointia varten.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_7155
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 30. marraskuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto