Lahti on tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki. Titteli annetaan vuosittain kaupungille, joka kehittää aktiivisesti ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ja toimii esimerkkinä muille. Lahti sai näin ollen kunnian avata Euroopan vihreän viikon, jonka teemana oli tänä vuonna saasteettomuus ja keinot sen saavuttamiseksi. Virtuaalisen avajaistapahtuman otsikkona oli ”Citizen Science for Zero Pollution”.
Avajaistapahtumassa pitivät puheenvuoron ympäristöstä, valtameristä ja kalastusasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius, ympäristöministeri Krista Mikkonen ja eurooppalaisen kansalaistiedejärjestön ECSA:n puheenjohtaja Susanne Hecker.
Komissaari Sinkevičius nosti esiin saasteiden aiheuttamat terveyshaitat ja ennenaikaiset kuolemat. Hän painotti vihreän teknologian ja sosiaalisten innovaatioiden merkitystä saasteiden vähentämisessä, mutta piti tärkeänä myös lainsäädännön ja toiminnan koordinointia kaupunkien, alueiden ja valtioiden välillä. Myös ympäristöministeri Mikkonen peräänkuulutti paikallis- ja aluetason toimia ja kehui kuntia omien, kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden asettamisesta.
Susanne Hecker kertoi esimerkkejä ääni-, haju- ja ilmansaasteita koskevista tutkimuksista, joissa kansalaisilla on ollut merkittävä rooli. Euroopan kansalaistiedejärjestö pyrkii tekemään kansalaistieteestä jokapäiväistä ja ottamaan ihmiset mukaan niin tiedon keräämiseen kuin myös taustasyiden ja ratkaisujen pohtimiseen.
Nuoret mukaan keskusteluun
Avajaistilaisuudessa pidettiin kolme rinnakkaista keskustelua. Ensimmäisessä pohdittiin ilmanlaadun mittaamista kansalaistieteen keinoin, toisessa keinoja Euroopan maaperän parantamiseksi ja kolmannessa hulevesien hallintaa myrskyille herkissä kaupungeissa. Keskusteluihin osallistui myös nuoria Lahdesta ja Lappeenrannasta, joka voitti Euroopan komission järjestämän European Green Leaf 2021 -kilpailun.
Mika Myllyntaus ja Miika Hartman Lahdesta sekä Venla Lehikoinen ja Anni Wahlman Lappeenrannasta pohtivat keskustelujen jälkeen yhdessä niistä saatuja oppeja leirinuotiotilaisuudessa. Nuoria mietitytti muun muassa päästötön liikkuminen. He totesivat, että kaupungeissa julkisten liikennevälineiden käyttö, pyöräily ja kävely ovat toimivia vaihtoehtoja, mutta pitempien välimatkojen taittamiseen ne eivät välttämättä sovellu – varsinkaan, jos julkisia yhteyksiä ei yksinkertaisesti ole. Kaupunkipyörät ja sähköpotkulaudat saivat kuitenkin kiitosta.
Kansalaisten osallistuminen ilmanlaadun mittaaamiseen oli nuorten mielestä hyvä idea. He uskoivat mittaamiseen osallistumisen auttavan vakuuttamaan niitä ihmisiä, jotka eivät pidä ympäristöasioita kaikista tärkeimpinä. Kun datan kerää itse, siihen on vaikea olla uskomatta. Nuoret arvelivat myös, että kaikilla ei ole riittävää tietämystä huonon ilmanlaadun haitallisista terveysvaikutuksista, ja asiasta olisi syytä puhua enemmän.
Hulevesikeskustelussa nousivat esiin vesien hallinnan haasteet, kun asfaltti ei päästä vettä imeytymään maaperään ja sitä jää lainehtimaan kaduille. Nuoret pohtivat maaperän tehtävää epäpuhtauksien ja bakteerien suodattamisessa hulevedestä ennen kuin se päätyy pohjavedeksi.
Luonto lähelle kaupunkilaisia
Maaperää koskevassa keskustelussa uutta tietoa ja oivalluksia tuli maaperän bakteerien hyödyllisyydestä allergioiden ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmän vahvistamisessa. Kun kaupungeissa maa päällystetään asfaltilla ja betonilla, kosketus maaperään katoaa ja hyödyt jäävät saamatta. Nuoret kannattivatkin lämpimästi esimerkiksi leikkipuistoihin luotavia luonnonmukaisia alueita – paitsi edellä mainituista, terveyteen liittyvistä syistä, myös siksi, että ne tarjoavat lapsille mahdollisuuden käyttää mielikuvitustaan.
Nuoret päättivät keskustelun pohtimalla lasten näkökulmia maailmaan ja sen haasteisiin. Toisaalta he näkivät, että tämän päivän lasten maailmassa on ehkä liikaa stressiä ja painetta, ja mahdollisuus viettää aikaa luonnossa on tärkeä ja toimiva tapa helpottaa sitä. Toisaalta pidettiin tärkeänä kuunnella lapsia monimutkaisistakin aiheista, kuten vaikkapa roskaamisesta, saasteista tai liikkumisesta, koska lapset kertovat mielipiteensä rehellisesti ja kaunistelematta. Ehkäpä kansalaistieteeseen voisikin osallistaa entistä nuorempia tieteentekijöitä.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 4. kesäkuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto