Suurin osa kyselyyn vastaajista (92 %) kaikissa jäsenmaissa haluaa, että kansalaisten näkemykset otetaan paremmin huomioon Euroopan tulevaisuutta koskevissa päätöksissä.
Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa pyritään nimenomaan tähän: sillä luodaan uusi julkinen foorumi avoimelle, osallistavalle, läpinäkyvälle ja jäsennellylle keskustelulle eurooppalaisten kanssa asioista, joilla on merkitystä heille ja jotka vaikuttavat heidän jokapäiväiseen elämäänsä.
Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi
Kolme neljäsosaa eurooppalaisista arvelee, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevällä konferenssilla tulee olemaan myönteinen vaikutus demokratiaan EU:ssa: 76 % oli sitä mieltä, että konferenssi merkitsee merkittävää edistystä demokratialle EU:ssa (25 % oli täysin samaa mieltä ja 51 % jokseenkin samaa mieltä), ja selvä enemmistö jakaa tämän näkemyksen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Vastaajat katsoivat, että aktiivista osallistumista kaivataan kaikilta elämänaloilta (51 %), ja 47 % oli sitä mieltä, että tärkeä rooli olisi oltava nuorilla sekä myös kansallisilla hallituksilla (42 %) ja tiedeyhteisöillä, asiantuntijoilla ja tutkijoilla (40 %).
Hieman yli puolet eurooppalaisista (51 %) haluaisi itse osallistua päätöksentekoon. Innokkaimpia vastaajista ovat irlantilaiset (81 %) ja seuraavaksi belgialaiset (64 %), luxemburgilaiset (63 %) ja slovenialaiset (63 %).
Kansalaisten ääni EU:ssa
Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämistä pidetään selvästi (55 % vastaajista) tehokkaimpana keinona saada äänet kuuluviin EU:n tason päätöksentekijöille. Suomalaisista 84 % oli tätä mieltä, mikä on toiseksi eniten eurooppalaisista, ja vain ruotsalaiset olivat vielä voimakkaammin tätä mieltä 87 %:n voimin.
EU:n kansalaisille toivotaan kuitenkin enemmän sananvaltaa Euroopan tulevaisuutta koskevissa päätöksissä. Niistä 92 prosentista, jotka katsoivat, että EU:n kansalaisten näkemykset olisi otettava paremmin huomioon, 55 % oli asiasta täysin samaa mieltä ja 37 % jokseenkin samaa mieltä. Vain 6 % oli eri mieltä tästä väittämästä.
Euroopan tulevaisuus
Kuusi kymmenestä eurooppalaisesta ilmoittaa koronaviruskriisin saaneen heidät pohtimaan EU:n tulevaisuutta (19 % täysin samaa mieltä ja 41 % jokseenkin samaa mieltä). Eri mieltä tästä on 39 % vastaajista (23 % jokseenkin eri mieltä ja 16 % täysin eri mieltä).
Vastaajia pyydettiin valitsemaan kehityssuuntauksia, joita he toivoisivat näkevänsä tulevaisuudessa Euroopassa: eniten kannatusta saivat vertailukelpoinen elintaso (35 %) ja solidaarisuus jäsenmaiden välillä (30 %). Lisäksi eurooppalaiset pitävät tärkeänä yhteisen terveyspolitiikan (25 %) ja yhtenäisten koulutusstandardien (22 %) kehittämistä.
Vahvuudet ja haasteet
Eurooppalaiset katsovat, että demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen (32 %) ja talous-, teollisuus- ja kauppamahti (30 %) ovat EU:n tärkeimpiä vahvuuksia.
Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen arvotetaan EU:n tärkeimmäksi (tai yhdeksi tärkeimmistä) vahvuuksista 14 maassa. Erityisen selvästi tämä näkökanta korostuu Ruotsissa, jossa 58 % vastaajista pitää sitä keskeisenä vahvuutena. Myös Suomessa tätä pidetään tärkeänä vahvuutena: näin katsoo 44 % suomalaisista.
EU:n talous-, teollisuus- ja kauppamahtia pidetään vahvuuksista tärkeimpänä (tai yhtenä tärkeimmistä) yhdeksässä maassa. Eniten tätä mieltä oltiin Suomessa (45 %) ja Virossa (44 %).
Ilmastonmuutosta pidetään selvästi merkittävimpänä EU:n tulevaisuuteen vaikuttavista maailmanlaajuisista haasteista: 45 % eurooppalaista katsoo sen olevan suurin haaste. Suomalaisista tätä mieltä on 44 %. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi eurooppalaiset mainitsivat suunnilleen samantasoisesti terrorismin (38 %) ja terveysriskit (37 %).
Taustaa
Euroopan komission ja Euroopan parlamentin yhteisesti tilaama erityiseurobarometritutkimus n° 500 ”Euroopan tulevaisuus” (EB94.1) tehtiin 22.10.–20.11.2020 EU:n 27 jäsenvaltiossa. Kysely toteutettiin 27:ssä EU-jäsenvaltiossa henkilökohtaisina haastatteluina, joita täydennettiin pandemiatilanteen vuoksi tarvittaessa verkkohaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 27 034.
Lisätietoja
Erityiseurobarometri 500 Euroopan tulevaisuudesta
Euroopan parlamentti – Eurobarometri-palvelu
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_1025
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi [dot] sukunimi
ec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi [dot] sukunimiec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
Niina Saloranta
Lehdistötiedottaja
GSM 040 720 5025
niina [dot] salorantaeuroparl [dot] europa [dot] eu (niina[dot]saloranta[at]europarl[dot]europa[dot]eu)
Simo Ristolainen
Lehdistötiedottaja
GSM 040 351 0264
simo [dot] ristolaineneuroparl [dot] europa [dot] eu (simo[dot]ristolainen[at]europarl[dot]europa[dot]eu)
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 9. maaliskuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto