Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
  • Uutisartikkeli
  • 26. huhtikuuta 2022
  • Suomen-edustusto
  • Arvioitu lukuaika: 5 min

Euroopan ilmastosopimusaloitteen lähettiläät: Avoin viestintä ja kestävä liikkuvuus avainasemassa hiilineutraaliuden edistämisessä

Mirja Vehkaperä ja Anna Häger

EU:n ilmastosopimusaloitteen lähettiläinä toimii kaikkiaan 838 ihmistä ympäri maailmaa, aina Fidžiltä Kanadaan ja Burkina Fasoon asti. Suomessa lähettiläitä on kaikkiaan 12, ja heillä on omat tulokulmansa ja lähestymistapansa hiilineutraalin Euroopan ja maailman edistämiseksi.

EU:n ilmastosopimusaloitteen tarkoituksena on rohkaista ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä tekemään ilmastotoimia. Aloite on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, jonka mukaisesti Euroopan on määrä saavuttaa hiilineutraalius ensimmäisenä maanosana maailmassa vuoteen 2050 mennessä muun muassa valtavien investointien avulla.

Ilmastosopimuksen mukaisesti aloitteen ja arjen ilmastotoimien viestiä vievät eteenpäin vapaaehtoiset lähettiläät. Esittelimme aiemmin tammikuussa lähettiläistä Anu Harkin ja Niko Niemen. Nyt ajatuksistaan ja lähettilään työstään kertovat Anna Häger ja Mirja Vehkaperä.

Häger keskittyy lähettiläänä ja työssään Flexens Oy:n kansalaisvuorovaikutuksesta vastaavana henkilönä ihmisten osallistamisen ja vaikuttavan viestinnän edistämiseen. Ahvenanmaalla pääkonttoriaan pitävä Flexens Oy keskittyy kehittämään uusiutuvaan energiaan perustuvia energiajärjestelmiä. Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Vehkaperä korostaa puolestaan erityisesti kestävän liikkumisen tärkeyttä.

Anna Häger: Energiasiirtymän onnistuminen vaatii avointa ja rehellistä viestintää

Korkeammat lannoitehinnat ja kalliimpi polttoaine johtavat yhä kalliimpaan ruokaan. Energian hinnannousun myötä arkipäiväiset automatkat maksavat enemmän, minkä myötä voi syntyä uusia yhteiskuntaeroja. Sen seurauksena joillakin on varaa kuljettaa lapset harrastuksiin ja iltapäivähoitoon, kun taas joillakin ei. Anna Hägerin mukaan tällainen tulevaisuus on mahdollinen, jos Eurooppa ja maailma eivät vastaa riittävän nopeasti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

”Todellisuus on se, että Pohjoismaissakin yhteiskuntien reunalla on aina ihmisiä, joiden kohdalla pienilläkin muutoksilla vaikkapa energian hinnassa voi olla isoja seurauksia. Mitä pidempään viivyttelemme ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvittavien uudistusten kanssa, sitä suuremmaksi joukko kasvaa”, Häger painottaa.

Kansalaisvuorovaikutusta työkseen tekevälle Hägerille ilmastosopimusaloitelähettilään rooli on luonteva. Työssään hän pohtii muun muassa tapoja osallistaa kansalaisia ja paikallisyhteisöjä energiasiirtymässä.

”Rooli vahvistaa sitä, mitä muutenkin teen työssäni, ja saan sen kautta myös rakennettua verkostoja muiden lähettiläiden kanssa. Lähettiläät ovat tärkeitä, sillä juuri tällaisen toiminnan kautta luodaan yhtenäistä, koko unionin kattavaa viestintää ja toimintatapaa, jolloin asioista voidaan viestiä yhtenäisesti”, Häger kertoo.

Hän painottaa, kuinka tärkeää on, että viestinnässä kerrotaan avoimesti ja selvästi, mitä siirtymä tulee tarkoittamaan heidän arjessaan. Samalla tulisi myös kertoa, mitä siirtymän tekemättä jättäminen tarkoittaisi.

”On tärkeää käyttää esimerkkejä, jotka todella resonoivat ihmisissä. Kansalaisvuorovaikutuksen kannalta keskeistä on löytää juuri ne asiat, joihin on helppo samaistua”, Häger kertoo.

Flexensillä toimivaksi todettuun lähestymistapaan on kuulunut paikallisten energialähettiläiden ja siirtymän puolestapuhujien verkostojen luominen paikallisyhteisöissä. Paikallisjohtajilla on usein suurempi vaikutus energiasiirtymän edistämisessä omissa yhteisöissään kuin usein kaukaisiksi jäävillä virkahenkilöillä ja päättäjillä.

”Paikallisjohtajat pystyvät puhumaan yhteisöissään eri toimista siirtymän edistämiseksi – he voivat kertoa haettavista tuista ja toimia itse esimerkkinä ajamalla sähköautoa tai asumalla energiaa säästävässä talossa”, Häger kuvaa.

”Kuka tahansa voi toimia johtajana. Tärkeintä on, että ihmisille annetaan oikeasti valtaa tehdä päätöksiä ja tukea niiden tekemiseen. Johtajille tulee myös tarjota työkaluja ja hallinnollista tukea – myös EU:n tasolta”, Häger painottaa.

Mirja Vehkaperä: Parempaa joukkoliikennettä ja enemmän sähköautojen latausinfraa

Jos omassa yhteisössä nähtävillä esimerkeillä on merkitystä siirtymän onnistumiselle, kantaa liki 30 vuotta kunnallisen, kansallisen, ja EU-tason politiikan parissa työskennellyt Mirja Vehkaperä oman kortensa kekoon. Vehkaperä on järjestänyt yhdessä naapureidensa kanssa viiden kotitalon jakaman yhteisen biojäteastian. Lisäksi Vehkaperä ajaa sähköautolla.

”Olen päässyt testaamaan sähköautoilun hyviä ja huonoja puolia Suomen talvessa. Sitä kautta olen kokenut, kuinka sähköautoilu toimii pohjoisen hyytävissä olosuhteissa muun muassa latausinfran riittämättömyyden vuoksi. Autoilun ohella pyrin toki pyöräilemään ja käyttämään joukkoliikennettä”, Vehkaperä kertoo.

Vehkaperälle erityisesti kestävä liikkuminen on lähellä sydäntä. Kestävä liikkuvuus tarkoittaa arjessa sitä, että olisi mietittävä omia kulkutapoja etukäteen ja pyrittävä tiedon kautta löytämään tapoja tehdä matkoista kestävämpiä.

”Monet kokevat keskustelun kestävästä ja vähäpäästöisestä liikenteestä kielteisenä, sillä he näkevät siinä yrityksen painostaa ihmisiä välttämään liikkumista. Itse painotan aina, ettei liikkumista tule rajoittaa: sen sijaan täytyy miettiä tapoja liikkua vähäpäästöisemmin busseilla tai junilla, tai käyttämällä autojen polttoaineena sähköä tai muita ympäristöystävällisempiä polttoaineita”, Vehkaperä kertoo.

Sähköautot eivät välttämättä ole toimiva ratkaisu kaikkialla pitkien välimatkojen Suomessa. Siksi ratkaisuja liikenteen kestävyyden parantamiseksi pitäisi Vehkaperän mukaan miettiä erityisesti alueilla ja kaupungeissa, joissa on paljon liikennettä.

”Kaupungeissa on lähdettävä liikkeelle infrastruktuurin suunnittelusta. Henkilöautojen ohella on huomioitava myös kävely ja pyöräily sekä niiden tarvitsemat kulkuväylät. Päästötön joukkoliikenne tarvitsee myös oman liikennekaistan ja latausjärjestelmänsä. Monissa rakennetuissa kaupungeissa tälle ei ole tilaa, mutta jos vähäpäästöistä liikennettä halutaan todella edistää, niin tilaa täytyy jotenkin keksiä. Liikenteellä on lopulta valtava rooli Suomen päästövähennysten kannalta”, Vehkaperä korostaa.

Tekojen aika on nyt, ja Vehkaperä hehkuttaakin oululaisyrityksiä, jotka ovat ryhtyneet tuumasta toimeen hiilivähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

”On ollut ilo huomata, että Oulun seudulla on paljon toimijoita ja yrityksiä, jotka ovat muita edellä tavoitteiden saavuttamisessa. Ne kehittävät uusia ideoita ja innovaatioita, joita viedään myös maailmalle. Esimerkiksi Oulun Energia on jo omalta osaltaan edellä niitä tavoitteita, jotka on asetettu Oulun kaupungille, jotta se saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä”, Vehkaperä kertoo.

Ilmastosopimusaloitteen lähettilääksi Vehkaperä päätyi Euroopan alueiden komitean pyynnöstä. Vehkaperä näkee, että on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan ilmasto- ja ympäristöasioihin juuri paikallisella tasolla ja verkostoitua samalla muiden lähettiläiden kanssa ympäri Eurooppaa.

”Verkostoissa voi myös jakaa ja saada uusia ideoita ja vaikutteita. Olen päässyt kuulemaan, miten erilaisia todellisuuksia eri puolilla Eurooppaa on. Tätä kautta olen ymmärtänyt, että ihan kaikkia haasteita ei voi Euroopan tasolla ratkaista samalla tavalla – räätälöinti on tärkeää, kun suunnittelemme ilmastotoimia”, Vehkaperä painottaa.

Tiedot

Julkaisupäivä
26. huhtikuuta 2022
Laatija
Suomen-edustusto