Skip to main content
Euroopan komission logo
Suomen-edustusto
Lehdistötiedote5 huhtikuu 2022Suomen-edustusto

Eurobarometri: EU merkitsee suomalaisille ennen muuta positiivisia käytännön asioita

Eurobarometri

Alkuvuodesta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä suomalaiset katsoivat, että EU merkitsee ennen muuta positiivisia käytännön asioita: vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella sekä yhteistä rahaa. EU on myös rauhan ja demokratian kunnioittamisen unioni. Suomalaisten mielestä EU:n suurimmat ongelmat ovat EU-maiden julkisen talouden tilaan sekä ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat.

Tammi-helmikuussa 2022 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen Suomea koskevan raportin mukaan vapaus matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:ssa sekä yhteinen raha (euro) nousevat parhaiksi EU:n mukana tuleviksi asioiksi. Lisäksi EU:n poliittinen ja diplomaattinen vaikutusvalta sekä sosiaaliturvan taso koetaan positiivisiksi.

Suomalaisten mielestä suurimmaksi ongelmaksi EU:ssa nousee ympäristö ja ilmastonmuutos. Toisena listalla on jäsenmaiden julkisen talouden tila ja kolmantena EU:n vaikutusvalta maailmassa. Eläkkeet, verotus sekä työttömyys ovat selvästi pienempiä haasteita. Saman voi sanoa rikollisuudesta, terrorismista ja terveydestäkin.

Melkein joka toinen suomalaisista uskoo olevansa erittäin tai melko hyvin perillä Euroopan asioista. Enemmistö kuitenkin epäilee, etteivät suomalaiset tunne Euroopan asioita kovin hyvin. Suomalaiset otaksuvat oman tietämyksensä ja muiden suomalaisten tietämyksen Euroopan asioista paremmaksi kuin EU-kansalaisten keskimäärin.

Hieman alle puolet suomalaisista hankkii Eurooppaa koskevia uutisia televisiosta. Virallisten tahojen internetsivustoja ja lehtiä käyttää reilusti yli puolet. Suomalaiset hyödyntävätkin lehtiä ja internetiä selvästi enemmän kuin EU:n 27 jäsenmaan kansalaiset keskimäärin.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma vie EU:ta kohti kestävää taloutta. Suomalaiset asettaisivat vihreän kehityksen ohjelmassa etusijalle kiertotalouden edistämisen eli järjestelmän, jolla säästetään luonnonvaroja ja vähennetään jätettä. Tätä mieltä on kyselyn mukaan 56 prosenttia suomalaista. Yhtä moni (56 %) suomalaisista toivoo, että uusiutuvan energian edistäminen nostettaisiin ohjelman keskeiseksi painopistealueeksi.

Valtaenemmistö suomalaisesta kannattaa sitä, että jokaisessa EU:n solmimassa kauppasopimuksessa noudatetaan tiukimpia ilmasto-, ympäristö- ja työsuojelunormeja.

Suomalaisten valtaenemmistö suhtautuu myönteisesti talouden ja yhteiskunnan digitalisoitumiseen. Neljä viidestä pitää sitä vähintään melko myönteisenä asiana. Lähes yhtä moni toivottaa myös EU:n digitaaliset sisämarkkinat tervetulleiksi.

Suomalaisten enemmistö seisoo eurooppalaisen talous- ja rahaliiton sekä yhteisvaluutta euron takana. Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa niitä, mikä on hieman enemmän kuin EU27–maissa keskimäärin.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kannattaa myös vapaata liikkuvuutta eli mahdollisuutta asua, tehdä työtä, opiskella ja harjoittaa liiketoimintaa missä tahansa EU:n alueella. Suomalaiset suhtautuvat asiaan jonkin verran EU27-maiden keskiarvoa myönteisemmin.

Suomalaisten enemmistö kannattaa EU-maiden yhteistä ulkopolitiikkaa. Vieläkin useampi, lähes kolme neljästä, kannattaa yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yhteistä kauppapolitiikkaa kannattaa kolme neljästä suomalaisesta.

Lähes kolme neljästä suomalaisesta ilmoittaa tietävänsä hyvin tai jossain määrin oikeuksistaan EU:ssa, kun taas joka neljäs ei tiedä oikeuksistaan juurikaan tai lainkaan.

Kun kysytään demokratian toimivuudesta EU:ssa, suomalaisten käsitykset jakaantuvat. Käytännössä joka toinen (51 %) on siihen tyytyväinen, mutta 44 prosenttia kertoo päinvastaista. EU27-kansalaisista 53 prosenttia ilmoittaa olevansa tyytyväinen demokratian toimivuuteen EU:ssa.

Tämä luonee pohjan sille, että suomalaisten kokema luottamus niin oman maansa kuin kansainvälistenkin instituutioiden toimintaan on selvästi vahvempaa kuin Euroopan maissa keskimäärin.

Talouden toipuminen pandemiasta on sekä suomalaisten että muiden eurooppalaisten mielestä hidasta. Todennäköisintä on, että käänne parempaan tapahtuu aikaisintaan ensi vuonna.

Eurobarometri-kysely toteutettiin kaikissa jäsenmaissa, viidessä ehdokasmaassa sekä Britanniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Islannissa, Norjassa, Sveitsissä, Kyproksen pohjoisosassa, Turkissa, Pohjois-Makedoniassa, Montenegrossa, Serbiassa ja Albaniassa 18.1.–14.2.2022. Kyselyyn osallistui EU:n jäsenmaissa 26 696 yli 15-vuotiasta vastaajaa. Suomessa haastatteluja tehtiin 1 037.

Suomessa haastattelut suoritti Kantar TNS Oy. Haastattelut tehtiin kussakin maassa maan omilla kielillä.

Eurobarometri-raportti kokonaisuudessaan: https://europa.eu/eurobarometer/surveys/detail/2553

 

Eurobarometri 5.4.2022
suomi
(920.87 KB - PDF)
Lataa


Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
pia.siitonen@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio

Tiedot

Julkaisupäivä
5 huhtikuu 2022
Laatija
Suomen-edustusto