EU:n kaksoissiirtymä on loikka kestävämpään tulevaisuuteen

Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja komission Suomen-edustuston järjestämään keskusteluun osallistuivat Euroopan parlamentin jäsenetSirpa Pietikäinen (EPP, kok.),Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.),Nils Torvalds (Renew, r.) ja Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) sekä Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Keskustelun juonsi Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarva.

Ulvila kuvasi kaksoissiirtymää skaalaltaan samankaltaiseksi asiaksi kuin koko EU:n sisämarkkinoiden luominen.

”Teemme hyppäyksen tulevaisuuteen, jossa taloutemme, yhteiskuntamme, tuotteemme ja elintapamme tulevat monin tavoin muuttumaan kestävämmiksi ja ilmastonmuutoksen torjuntaa tukeviksi. Ydinasia on valtava transformaatio. Fit for 55 (55-valmiuspaketti) on mittava investointiohjelma ja mahdollisuus Euroopalle. Luomme itsellemme kilpailuetua, tulevaisuutta ja kestävyyttä tätä työtä tehdessämme. Kaiken tämän pitää tapahtua yhden investointisyklin aikana, eli meillä on 30 vuotta aikaa”, Ulvila kiteytti.

Pietikäinen näkee, että kyseessä on systeemimuutos, jossa kunnianhimon tason pitää olla riittävä: vuoteen 2050 mennessä esimerkiksi resurssitehokkuuden on oltava kymmenkertainen nykyiseen verrattuna. Samalla pitäisi säilyttää nykyinen hyvinvointi aiheuttamatta lisää päästöjä ja haittaa luonnon monimuotoisuudelle.

Tämä tarkoittaa massiivista muutosta myös EU:n rahoituspelisäännöissä. Muutosta ei saada aikaan ainoastaan julkisella rahoituksella, joten yksityiset sijoittajat on saatava mukaan kestävän rahoituksen ohjelmaan ja yksityinen raha on saatava kannustimilla ohjattua kestäviin sijoituskohteisiin. Myös EU:n ja kansallisia budjetteja sekä kansallisten tukien myöntämistä tulisi Pietikäisen mielestä arvioida kestävyyskriteerien mukaisesti.

”Kunnianhimoa tarvitaan ilmastopolitiikan saamiseen kerralla kohdalleen, koska ei ole aikaa eikä varaa tehdä sitä huonosti ja moneen kertaan”, korosti Pietikäinen.

Kumpula-Natri puolestaan totesi, että muutoksen toteuttamisessa on huomioitava ja otettava tosissaan myös digitaalinen siirtymä. Kestävä siirtymä asettaa reunaehdot kaikelle, kun taas digisiirtymä tukee kestävää siirtymää esimerkiksi älykkäiden ratkaisujen avulla.

Digitaalisuudessa on Kumpula-Natrin mukaan noudatettava eurooppalaisia arvoja, ja sen on turvattava yksityisyydensuoja sekä digipalveluiden turvallinen käyttö. Kumpula-Natri näkee datatalouden valtavana mahdollisuutena Euroopalle datankäytön lisääntyessä.

Siirtymien toteuttamiseen tarvitaan kestävää rahoitusta – rahaa ei nähdä esteenä

Torvalds kuvasi ”digitalisaatio”-sanan muuttuneen hokkuspokkussanaksi: jos ei ymmärretä, mitä digitalisaatio on, on mahdotonta ymmärtää, miten paljon rahaa siihen menee. Digitalisaatiota paremmin Torvalds katsookin ymmärtävänsä 55-valmiuspaketin vaatimuksia. Suurin ongelma ei ole niinkään raha vaan se, että kyseessä on niin valtavan suuri muutos. Toisin kuin Pietikäinen Torvalds näkee, etteivät asiat mene kerralla maaliin, koska matkan varrella tehdään kuitenkin erehdyksiä, jotka kaikki maksavat.

Niinistön mukaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja digitaalinen siirtymä ovat seuraavat viisi vuotta Euroopan parlamentin ja komission työn päätavoitteita, joiden perusteella ne arvioivat myös työn onnistumista. Hän korosti, että ne ovat myös Euroopan ja Suomen talouden, työllisyyden, teknologiakehityksen ja tulevaisuuden menestyksen rakennuspalikat. Niinistön mielestä ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa myös talouden pelisääntöjen rukkaus on tärkeässä roolissa.

”Sijoitusmaailma on tämän jo nähnyt ja alkanut siirtää rahoitusta vihreään rahoitukseen. Myös kriteeristöjä parannetaan niin, että voidaan läpinäkyvästi arvioida, ovatko sijoitukset Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia ja kestäviä. Poliittisen ohjauksen ja talouden pelisääntöjen pitää olla esimerkiksi kannustinten osalta sellaisia, että ympäristöhaitta näkyy tuotteen hinnassa. Silloin markkinatalous ohjaa voimakkaasti päästövähennyksiin”, Niinistö kuvaa.

”Menestyäkseen ja pärjätäkseen murroksessa Suomen on esitettävä ratkaisuja. Kun itse aloitteellisesti ratkaisemme kysymyksiä ja parannamme reunaehtoja, metsäteollisuuden tuotteiden hyväksyttävyys lisääntyy globaalisti ja tuotteilla on enemmän markkinoita. Suomi on teknologiajohtaja puhtaassa teknologiassa, mihin kannattaa panostaa”, Niinistö sanoi.

Aikajuoksuharjoittelu pitäisi lopettaa, kun lajina on seiväshyppy

Ulvila mainitsee komission arvioineen ilmastotoimien vaikutuksia. EU:ssakin pitäisi vuositasolla investoida valtavia, satojen miljardien rahasummia, jotka ovat kuitenkin alle prosentti EU:n bruttokansantuotteesta. Investointeja myös kannattaa tehdä, sillä mallinnusten mukaan niiden kautta syntyvät hyödyt ovat 2–3 kertaa suuremmat kuin investoinnit.

”Linkki kansainvälisiin sopimuksiin on EU:n Pariisiin ilmastosopimukseen saama artikla, jonka mukaan kaikkien rahoitusvirtojen on oltava kestäviä. Avainasia on yksityisen sektorin osallistuminen rahoitukseen ja se, että sääntelyn avulla luodaan selkeät puitteet ja päämäärät, joihin on päästävä. Globaalina haasteena on sisällyttää kokonaisuuteen kannustimet oikein. Ilolla olen huomannut, että kun vielä 10 vuotta sitten eurooppalainen teollisuus koki ilmastotavoitteet uhkana, nyt ne nähdään mahdollisuutena”, Ulvila totesi.

Pietikäisen mielestä suurin este on hidastelu. Kaikki eivät vielä ymmärrä haasteen kokoluokkaa ja nopeutta: haaste ei ole lineaarinen vaan eksponentiaalinen. Torvaldsin näkemykseen viitaten hän totesi, että EU tekee matkan varrella toki myös virheitä yksittäisissä toimenpiteissä, mutta niitä ei kannata tehdä tieten tahtoen.

”Aikajuoksuharjoittelu pitäisi lopettaa, kun lajina on nyt seiväshyppy. Suurin poliittinen asia on nostaa kunnianhimotaso riittäväksi sekä ymmärtää vaativuus. Jos jatkamme nykyisellä sitoumustasolla, maksaa ilmastonmuutos vuoden 2030 tai 2035 jälkeen todennäköisesti kymmenessä vuodessa noin kymmenen kertaa koronaviruksen synnyttämät bkt-kustannukset. Poliittinen sitoutuminen, kunnianhimon taso ja ymmärrys ovat ne asiat, joiden parissa meidän kaikkien pitäisi jumpata”, Pietikäinen linjasi.

Kumpula-Natri puolestaan totesi, että tiedämme ilmastokatastrofin suuruuden ja olemme nähneet siitä helteiden, metsäpalojen ja tulvien kaltaisia esimerkkejä. Esteinä hän näkee olemassa olevat markkinavoimat ja talouden rakenteet, erilaiset käsitykset esimerkiksi metsistä eri maissa sekä energiatoimialan taksonomiaan eli ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmään liittyvät kysymykset.

EU näyttää ilmastopolitiikallaan ja -toimillaan esimerkkiä maailmalle

Niinistön mukaan EU on edistynyt suuresti päästövähennyksissä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Iso osa vähennyksistä on saavutettu taloutta uudistamalla ja luomalla talouden palveluvaltaisuuden kautta lisää työpaikkoja. Teknologia on kehittynyt, ja Euroopassa tehdään vähäpäästöisiä teollisia ratkaisuja. Kilpailu on kuitenkin kovenemassa. Panostukset vihreään infrastruktuuriin, puhtaaseen energiaan ja päästöjen vähentämistä tukevaan digisiirtymään ovat valtavia, kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen biljoonien dollarien investointiohjelma ja Kiinan satsaukset teknologiajohtajuuteen osoittavat.

Haasteena Niinistö näkee, että EU-tason koneisto toimii sääntelyn kautta. EU:lla on vähän rahaa, ja jäsenmaiden taloudet ovat alijäämäisiä ja haluttomia investoimaan tulevaisuuteen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen verrattuna Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Onko Euroopan ongelma ali-investoinnit, ja miten saamme EU:n sääntelyä tukevat investointirahat liikkeelle? Iso kysymys Niinistön mukaan on, jääkö Eurooppa jopa muista jälkeen.

Ulvila puolestaan kertoi komission pääsihteeriä Ilze Juhansonea lainaten, että ilmastodiplomatiasta on tullut suoraan EU:n sisäpolitiikan jatke ulkopolitiikkaan. EU:n osuus kansainvälisestä ilmastorahoituksesta on noin 40 prosenttia. EU:lla on myös näyttöä tehdyistä ilmastotoimista ja onnistuneesti tehdystä päästöjen ja talouskasvun irtikytkennästä , jossa päästöt ovat vähentyneet 25 prosenttia ja talous kasvanut 65 prosenttia.

Lopuksi käännyttiin vielä marraskuussa järjestettävän Glasgow’n ilmastokokouksen pariin. Torvaldsin näkemyksen mukaan EU on parhaassa tapauksessa uudessa tilanteessa marraskuussa Glasgow’ssa järjestettävän COP26-ilmastokokouksen myötä. Yhdysvaltain osallistuminen saattaa muuttaa kokouksen dynamiikkaa niin, että kokouksessa päästään kansainvälisiin, sitoviin sopimuksiin siitä, mitä maailman maiden tulee tehdä.

”Meidän lihaksemme eivät yksinkertaisesti riitä, jos muut jatkavat saastuttamista. EU:n merkitys tiennäyttäjänä Glasgow’ssa tulee olemaan erittäin huomattava”, Torvalds kiteytti.

Pietikäisen suurin odotus Glasgow’n ilmastokokouksen osalta on, että saataisiin aikaan kansainvälinen sopimus kestävästä rahoituksesta, jolloin taksonomian kaltaiset raportointivelvoitteet saataisiin myös tilinpäätös- ja kirjanpitostandardeihin mukaan kautta maailman.

Katso tallenne alla