EU:n innovaatiovertailu: Suomi viimevuotiseen tapaan kakkossijalla

Tänään julkistetusta Euroopan innovaatioiden tulostaulusta selviää, että EU:n innovaatiosuorituskyky kasvaa edelleen. Se on jo toista vuotta parempi kuin Yhdysvaltojen.

EU:n on kuitenkin jäljessä maailman innovaatiojohtajia, kuten Etelä-Koreaa, Australiaa ja Japania.

Maiden tasolla tapahtuvassa vertailussa EU-maat voidaan jakaa pistemäärien perusteella neljään ryhmään: innovaatiojohtajat, vahvat innovoijat, kohtalaiset innovoijat ja vähäiset innovoijat.

Vuoden 2020 innovoinnin kärkimaa EU:ssa on edellisvuoden tapaan Ruotsi, jonka perässä seuraavat Suomi, Tanska ja Alankomaat.

Luxemburg on noussut vahvasta innovoijasta innovaatiojohtajaksi, kun taas Portugali nousee ensimmäistä kertaa vahvojen innovoijien joukkoon.

EU:n innovaatiosuorituskyky on kasvanut keskimäärin 8,9 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden 2012 jälkeen innovaatiosuorituskyky on kasvanut 24 EU-maassa, joista eniten Liettuassa, Maltassa, Latviassa, Portugalissa ja Kreikassa.

Globaalissa vertailussa EU on Yhdysvaltojen edellä jo toista vuotta peräkkäin.

EU on edellä myös Kiinaa, Brasiliaa, Venäjää, Etelä-Afrikkaa ja Intiaa.

Suhteessa Etelä-Koreaan, Australiaan ja Japaniin EU on menettänyt asemiaan vuoden 2012 jälkeen.

Myös etumatka Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Brasiliaan, Venäjään ja Etelä-Afrikkaan nähden on pienentynyt.

Näistä Kiina kuroo etumatkaa voimakkaimmin umpeen, sillä sen suorituskyky kasvaa yli viisi kertaa nopeammin kuin EU:n.

Yksittäisillä innovaatioaloilla EU:n kärjessä ovat seuraavat maat: Ruotsi (henkilöresurssit, innovoinnille suotuisa ympäristö), Luxemburg (houkuttelevat tutkimusjärjestelmät, aineeton omaisuus), Tanska (innovoinnille suotuisa ympäristö, rahoitus ja tuki), Saksa (yritysinvestoinnit), Portugali (innovointi pk-yrityksissä), Itävalta (yhteydet ja yhteistyö) ja Irlanti (vaikutukset työllisyyteen ja myyntiin).

Noin kaksi kolmasosaa Euroopan talouden kasvusta on viime vuosikymmenien aikana perustunut innovointiin.

Tutkimus ja innovointi parantavat EU:n tuotantoalojen häiriönsietokykyä sekä lisäävät EU-maiden talouksien kilpailukykyä ja vauhdittavat niiden digitaalista ja ekologista muutosta.

Ne ovat myös ratkaisevan tärkeitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_1158

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi [dot] sukunimiec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi [dot] sukunimiec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio