EU-rahoituksella hankittu älykäs teknologia tehostaa rajavalvontaa

Rajavartiolaitos kehittää rajaturvallisuutta EU:n tukemassa Rajojenvalvontatekniikka-hankkeessa. Muuttuvassa toimintaympäristössä uudet valvontajärjestelmät ja miehittämättömät ilma-alukset parantavat valvontaa. Hankkeessa varaudutaan myös globaaliin satelliittinavigointijärjestelmään kohdistuvaan häirintään. 

EU:n ulkorajojen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti viime vuosina. Geopoliittinen epävarmuus on lisännyt jännitteitä rajoilla, hybridiuhat näkyvät niin kyberhyökkäyksinä kuin disinformaationakin, ja teknologian kehitys on mahdollistanut rajavalvonnan häiritsemisen uusin keinoin.

Rajojenvalvontatekniikka-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Suomen rajojen turvallisuutta älykkään teknologian avulla. Rajavartiolaitoksen rajojenvalvontatekniikkasektorin johtaja Mika Kiiskinen kertoo, että käytännössä uusi teknologia tarkoittaa välineitä ja järjestelmiä, jotka tehostavat valvontaa, parantavat tilannekuvaa ja nopeuttavat viranomaisten kykyä reagoida.

Euroopan komission sisäasioiden pääosasto myönsi huhtikuussa 2025 alkaneelle hankkeelle lähes 6,8 miljoonan euron rahoituksen. Tuki myönnettiin EU:n sisäasioiden EUSA-rahaston rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI:stä, joka tukee jäsenmaiden rajaturvallisuutta, viisumipolitiikkaa ja ulkorajojen valvontaa. Tuki kattaa 90 prosenttia hankkeen kokonaisbudjetista. Hanke päättyy vuoden 2026 lopussa.  

Ilmasta tehtävä valvonta kehittyy

Rajavartiolaitokselle hankittava uusi teknologia sisältää esimerkiksi uusia miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja sekä niiden ohjaamiseen tarvittavia varusteita. Drooneja voidaan ohjata etänä tai ne voivat lentää autonomisesti ennalta ohjelmoidun reitin mukaan. 

Rajojenvalvontatekniikka-hanke on jo hankkinut ensimmäiset uudet droonit. Niiden määrää Mika Kiiskinen ei turvallisuussyistä paljasta. Kiiskinen kuitenkin kertoo, että hankitut droonit ovat nelikoptereita, mutta hankinnassa ovat myös kiinteäsiipiset miehittämättömät ilma-alukset, jotka lentävät pidempää matkaa ja joita pystyy operoimaan kauemmin. Jo tehtyihin hankintoihin Rajavartiolaitos on ollut tyytyväinen. ”Olemme onnistuneet kilpailutuksessa ja saaneet sellaista teknologiaa, joka palvelee kenttätoimintaamme”, Kiiskinen sanoo. 

Kiiskinen korostaa, että uusissa teknologioissa kyse ei ole vanhan järjestelmän korvaamisesta, vaan sen täydentämisestä. Hän lisää, että vanhoissa ja uusissa järjestelmissä on avoimet rajapinnat, jotka mahdollistavat sen, että erilaiset järjestelmät keskustelevat keskenään. 

Uuden teknologian käyttöönottoon liittyy myös eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä, ja kameravalvonta, henkilötietojen käsittely ja yksityisyyden suoja on huomioitava järjestelmiä suunniteltaessa. ”On varmistettava, että viranomaisilla on riittävät valtuudet, mutta samalla huolehdittava yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta”, Kiiskinen sanoo. 

Droonit osa EU:n yhteistä rajaturvallisuutta

Rajavartiolaitoksen hankkimat miehittämättömät ilma-alukset ovat osa EU:n tavoitteita vahvistaa ulkorajojen turvallisuutta. ”EU:ssa on puhuttu droonimuurista tai -kupolista, ja Suomi osallistuu siihen omalla panoksellaan”, Mika Kiiskinen sanoo. Droonimuurin tarkoitus on muodostaa laaja yhtenäinen valvontaverkko, joka tunnistaa, seuraa ja torjuu vihamielisiä miehittämättömiä ilma-aluksia ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoa EU:n alueella. Droonien käyttö rajoilla ei ole uusi asia, mutta teknologian kehittyminen lisää mahdollisuuksia hyödyntää niitä. ”Drooneilla voimme valvoa ketterästi raja-aluetta vaikeakulkuisessa maastossa”.

Kiiskinen kertoo, että Rajavartiolaitos tekee yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa. Se esimerkiksi jakaa uudesta teknologiasta saatuja kokemuksia ja testituloksia Poliisin ja Puolustusvoimien kanssa. Lisäksi viranomaiset auttavat toisiaan operatiivisessa työssä. 

Droonit on varustettu tyypillisesti sekä tavallisella että lämpökameralla, joiden avulla ihmisen tai liikkeen havaitseminen onnistuu myös pimeässä tai haastavissa olosuhteissa. ”Etsintään liittyvissä pelastustehtävissä merellä tai maastossa niillä voidaan löytää hätään joutunut ihminen”, Kiiskinen sanoo. 

Hän muistuttaa, että parhaimmillaan droonien käyttö ei ainoastaan tehosta toimintaa, vaan myös vähentää kustannuksia ja ympäristökuormitusta. ”Voimme tehdä valvontalennon huonokulkuiseen maastoon ilman, että sinne tarvitsee lähteä hiihtäen tai moottorikelkalla tai käyttää helikopteria tai lentokonetta, mikä on huomattavasti kalliimpi eikä ympäristön kannaltakaan niin hyvä vaihtoehto.” 

Älykäs analytiikka tukee päätöksentekoa

Droonit keräävät paljon tietoa, ja sen nopea analysointi auttaa tilannekuvan rakentamisessa sekä riskien arvioinnissa. Tekoäly voi seuloa tiedoista poikkeavaa liikettä tai tunnistaa ihmishahmoja ilman, että kenenkään tarvitsee jatkuvasti seurata droonin lähettämää kuvaa näyttöruudulta. ”Ilman tilannekuvajärjestelmiä olisimme varsin sokeita, mutta nyt meillä on enemmän aikaa reagoida asioihin, jos on tarve. Ilman teknisiä järjestelmiä tilannekuva jäisi hyvin vajaaksi”, Mika Kiiskinen sanoo. 

Rajojenvalvontatekniikka-hankkeessa varaudutaan myös GNSS- eli globaaliin satelliittinavigointijärjestelmään kohdistuvaan häirintään, eli esimerkiksi tilanteisiin, joissa laite menettää sijaintitietonsa tai saa virheellistä tietoa. Kiiskinen kertoo, että häirintä on varsin yleistä ja se on jonkun verran muuttanut Rajavartiolaitoksen tapaa toimia. 

Maaliskuun lopulla Kouvolan lähistölle putosi kaksi droonia, joista ainakin toinen on tunnistettu ukrainalaiseksi. Viranomaisten mukaan harhautuneista drooneista ei aiheutunut yhteiskunnalle vaaraa. Myös Kouvolaan pudonneiden droonien ajautuminen Suomen alueelle on voinut johtua GNSS-häirinnästä ja sitä seuranneesta suunnistusvirheestä.

Rajavartiolaitos on varautunut tilanteeseen kehittämällä järjestelmiä ja toimintatapoja, joiden avulla toimintakyky säilyy myös häiriötilanteissa. ”Pystymme jatkamaan tehtäviä myös silloin, kun paikannus ei toimi normaalisti. Jos esimerkiksi droonimme menettää sijaintitietonsa tai se paikantuu väärin, me osaamme ottaa ilma-aluksen haltuun ja lentää sen turvallisesti kotiin”, Kiiskinen sanoo.