EU-raha mahdollistaa yliopistoille laadukkaan tutkimuksen

Euroopan unionin rahoitus on tutkijoille väylä eurooppalaisiin yhteistyöverkostoihin. Yliopistot puolestaan ovat avainasemassa Euroopan kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun rakentamisessa sekä innovaatioiden kehittämisessä. 

Energiatekniikan apulaisprofessori Jouni Ritvanen Lappeenrannan yliopistosta on mukana useassa Horisontti Euroopan rahoittamassa tutkimushankkeessa. Horisontti Eurooppa on EU:n tärkein tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma. Sen tavoitteena on luoda EU:n jäsenmaihin kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa.

Ritvasen kaikki tutkimushankkeet liittyvät tavalla tai toisella energiamurrokseen ja puhtaisiin teknologioihin. Yhdessä hankkeessa tutkitaan, miten sähkö- ja lämmöntuotantolaitoksissa saataisiin hiilidioksidi kaapattua savukaasuista, toisessa sitä, miten madaltaa sementin ja teräksen valmistusprosessien ilmastotaakkaa. ”Meillä on kaikki edellytykset tuottaa kuluttajille puhdasta energiaa, mutta kaikista prosesseista on saatava myös taloudellisesti kannattavia”, Ritvanen kertoo. 

Suomalaiset menestyneet EU-rahan jaossa

Kaikissa Horisontti Euroopasta rahaa saavissa tutkimushankkeissa hakijajoukon tulee olla heterogeeninen. Tällä edistetään monitieteellistä ja -alaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Vähimmäisvaatimus on kolme osallistujaa kolmesta eri osallistujamaasta. Osallistujat voivat olla esimerkiksi yrityksiä, tutkijoita, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, kaupunkeja, viranomaisia, järjestöjä tai säätiöitä. 

Rahoitusta voivat saada niin tutkimushankkeet, joissa tuotetaan uutta tietoa ja osaamista, kuin tutkimus- ja innovaatioyhteistyöprojektit, joissa yrityskumppanit laittavat omaa rahoitusta mukaan tutkimukseen. Tähän asti suurimman osuuden rahoituksesta ovat Suomessa saaneet yliopistot ja tutkimuslaitokset, mutta yritysten osuus on kasvussa.  

Yhteensä Horisontti Eurooppa -ohjelman budjetti on noin 95 miljardia euroa vuosille 2021–2027. Tällä ohjelmakaudella Suomi on saanut rahoituksesta enemmän kuin mikä on ollut Suomen suhteellinen maksuosuus. Jouni Ritvanen iloitsee siitä, että suomalaiset ovat onnistuneet hyödyntämään ohjelmaa ja sitä kautta saaneet EU-rahaa virtaamaan takaisin Suomeen. 

Hankkeissa saavutetut tutkimustulokset puolestaan hyödyttävät niin yhteiskuntia kuin kuluttajia, vaikkakin viiveellä. ”Hankkeesta riippuu, miten suoraan tulokset ovat sovellettavissa käytäntöön.  Usein ne ovat hyödynnettävissä vasta joidenkin vuosien jälkeen ja aikaa kuluu normaaliin kehitystyöhön tai jatkokehittelyyn.”

Yleensä tulokset näkyvätkin ensiksi teollisuudessa, kun kyseinen ala lähtee viemään asioita eteenpäin. ”Ne voivat olla puhtaampia tai tehokkaampia prosesseja tai vaikka kuluttajille edullisempia palveluita”, Ritvanen sanoo.

EU antaa hyvän tuen tehdä tutkimusta 

Suomessa tutkimusrahoituslähteitä on vähän. EU:n lisäksi tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia, Business Finland ja esimerkiksi säätiöt, mutta niillä kaikilla on hieman eri painotukset. Business Finland on keskittynyt yritysten kasvun vauhdittamiseen ja tuotekehityksen tukemiseen.  Suomen Akatemia puolestaan jakaa perustutkimukseen liittyvää rahaa. 

EU-rahoitus pitää sisällään kummatkin, eli perustutkimuksen ja tulosten kaupallistamisen. ”Kaikissa hankkeissa, joissa olen itse ollut mukana, on tarvittu ennuste tai näkemys siitä, onko kehitettävä prosessi tai muu toiminta kaupallisesti kannattavaa ja kuka sitä voisi lähteä viemään eteenpäin, Jouni Ritvanen sanoo.  

Ritvanen jatkaa, että Lappeenrannan yliopisto on haluttu tutkimuskumppani. Hän itse on tehnyt yhteistyötä yli kymmenen EU-maan toimijoiden ja myös muutaman EU:n ulkopuolisen tahon kanssa. ”Meillä on erityisosaamista tietyistä prosesseista ja niiden tarkasteluista. Siksi meitä monesti pyydetään mukaan hankkeisiin, joissa tutkimusalue on samantyyppinen.” 

Onnistuneen yhteistyön taustalla on myös yliopiston vuosien aikana kasaama koko Euroopan laajuinen tutkija- ja tutkimusverkosto. Koska kilpailu rahoituksesta on kovaa, sen saamiseksi kaikkien osapuolien tulee useamman kumppanin tutkimuskonsortiossa olla huipputekijöitä. Asiaa helpottaa, kun kunkin tahon vahvuusalueet ovat tiedossa. 

”Kun hankkeita valmistellaan, niin tietysti halutaan ottaa parhaat pelurit mukaan. Ja toisaalta myös EU-rahoituksen vaatimusten takia kumppaneita on haettava eri puolilta Eurooppaa.” 

Hankerahoitukset ovat aina määräaikaisia. Yliopistolla mietitään keskeisten kumppaneiden kanssa jatkuvasti myös tutkimuksen jatkuvuutta. ”Mihin suuntaan sitä kannattaisi seuraavaksi viedä, ja mistä etsiä uutta rahoitusta”, Ritvanen sanoo. 

Vaihdossa näkee asioita uudesta vinkkelistä

EU-yhteistyö hyödyttää myös verkostojen luomisessa, sillä Horisontti Eurooppa -ohjelma tarjoaa rahoitusta tutkijoiden kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseen. Jouni Ritvanen oli kesällä 2023 kaksi kuukautta Italiassa Politecnico di Milano -yliopistossa tutkijavaihdossa.  

Ritvaselle vaihto oli loistava mahdollisuus päästä tapaamaan henkilöitä, jotka tekevät tutkimusta läheltä omaa aihepiiriä. Hän kertoo, että kumppaneiden toimintatapojen näkeminen tehostaa myös omaa tutkimusta ja yhteistyö johtaa usein entistä parempaan lopputulokseen. 

Milanossa Ritvanen näki, miten asioita voi tehdä usealla eri tavalla. ”Vaikka itselle tietty tapa toimia olisi hyvä ja tehokas, voi joissain osa-alueissa olla vielä parannettavaa. Se voi liittyä substanssiosaamiseen tai vaikka siihen, miten ihmiset keskustelevat toistensa kanssa ja käyvät tieteellistä keskustelua.” 

Yksi konkreettinen hyöty vaihdosta on myös yhteistyöhanke, jota tutkimusryhmä valmisteli Ritvasen Italiassa-oloaikana. Hyvin valmisteltu hanke sai rahoituksen ja käynnistyi tämän vuoden lokakuun alussa. Se kehittää biomassasta kestävää metanolia esimerkiksi liikennekäyttöön tai teollisuuteen. 

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli