Komissio on esittänyt ensimmäisen talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketin sen jälkeen, kun EU:n talouden ohjausjärjestelmän kunnianhimoinen ja kattava uudistus tuli voimaan huhtikuussa 2024. Uudistuksella pyritään luomaan yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja toimivampi ohjausjärjestelmä ja lisäämään jäsenmaiden sitoutumista. Kyseessä on merkittävä askel kohti näiden tavoitteiden saavuttamista.
Uusilla säännöillä tuetaan jäsenmaita makrotalouden vakauden, kasvun ja julkisen talouden kestävyyden saavuttamisessa, mikä on haastavassa globaalissa ympäristössä EU:n taloudellisen vahvuuden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ohjausjärjestelmällä myös kannustetaan toteuttamaan uudistuksia ja investointeja, jotka muodostavat perustan pitkän aikavälin taloudelliselle vakaudelle ja kestävälle kasvulle. Viime kädessä tämä auttaa lisäämään EU:n talouden selviytymiskykyä, oikeudenmukaisuutta ja kilpailukykyä, mikä hyödyttää kaikkia.
Yksinkertaisemmat säännöt, joissa otetaan huomioon erilaiset julkisen talouden haasteet
Uudistetussa talouden ohjausjärjestelmässä otetaan käyttöön yksinkertaisemmat ja läpinäkyvämmät finanssipoliittiset säännöt. Mittarina käytetään vain yhtä operatiivista indikaattoria eli jäsenmaan monivuotista nettomenopolkua, mikä helpottaa sääntöjen noudattamisen valvontaa. Lisäksi otetaan käyttöön riskiperusteinen valvonta, joka on räätälöity kunkin jäsenmaan julkisen talouden tilanteen mukaan ja mahdollistaa asteittaisemman julkisen talouden sopeuttamisen, jos sen perustana on määritettyjä uudistuksia ja investointeja.
Uudistettu ohjausjärjestelmä tarjoaa edellytykset vähentää asteittain ja realistisesti julkista velkaa, joka kasvoi merkittävästi covid-19-pandemian ja sitä seuranneen energiakriisin seurauksena. Terve julkinen talous on makrotalouden vakauden ja kestävän talouskasvun edellytys.
Keskipitkän aikavälin suunnitelmien arviointi
Keskipitkän aikavälin suunnitelmat ovat uuden talouden ohjausjärjestelmän kulmakivi. Julkista taloutta, uudistuksia ja investointeja koskevien tavoitteiden sisällyttäminen yhteen ja samaan keskipitkän aikavälin suunnitelmaan luo johdonmukaisen ja virtaviivaisen prosessin.
Komissio on nyt arvioinut toimitetuista 22 suunnitelmasta 21.
Komissio katsoo, että näistä 21 suunnitelmasta 20 täyttää uudistetun ohjausjärjestelmän vaatimukset, eli niissä esitetään uskottava julkisen talouden kehitysura sen varmistamiseksi, että näiden jäsenmaiden velkataso saadaan kestävälle lasku-uralle tai pysymään maltillisella tasolla. Tämä koskee seuraavia jäsenmaita: Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki ja Viro. Komissio suosittaa, että neuvosto hyväksyy näiden jäsenmaiden suunnitelmiin sisältyvän nettomenopolun.
Komissiolta myönteisen arvion saaneista 20:stä keskipitkän aikavälin suunnitelmasta viidessä nettomenopolku perustuu sopeutuskauden pidentämiseen neljästä seitsemään vuoteen. Pidentämisen perustana on suunnitelmiin sisältyvä uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus. Komission arvion mukaan suunnitelmissa esitetyt toimenpiteet täyttävät pidentämiselle asetetut edellytykset kaikissa viidessä tapauksessa. Tämä koskee Suomen, Espanjan, Italian, Ranskan ja Romanian keskipitkän aikavälin suunnitelmia.
Vuoden 2025 alustavien talousarviosuunnitelmien arviointi
Komissio on arvioinut myös euroalueen 17 jäsenmaan vuotta 2025 koskevat alustavat talousarviosuunnitelmat sen selvittämiseksi, muodostavatko ne asianmukaisen lähtötilanteen maan keskipitkän aikavälin suunnitelman toteuttamiselle.
Jos jäsenmaa on toimittanut keskipitkän aikavälin suunnitelman ja sen katsotaan olevan uudistetun ohjausjärjestelmän mukainen, komissio on alustavan talousarviosuunnitelman arvioinnissa tarkastellut erityisesti nettomenojen kasvua vuosina 2024–2025 arvioidakseen, ovatko nettomenot suunnitelmassa vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa.
Liiallisen alijäämän menettelyn seuraavat vaiheet
Syyspakettiin kuuluu myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla annettu Itävaltaa ja Suomea koskeva kertomus, jossa arvioidaan, noudattavatko nämä jäsenmaat alijäämäkriteeriä.
Suomi on ilmoittanut, että sen ennakoitu alijäämä vuonna 2024 on yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta komissio ei aio ehdottaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista, koska alijäämän ennakoidaan jäävän viitearvon alapuolelle jo vuodesta 2025 alkaen ilman uusia politiikkatoimia.
Seuraavat vaiheet
Neuvosto ja euroryhmä keskustelevat talouspolitiikan EU-ohjausjakson syksyn finanssipoliittisessa paketissa esitetyistä seikoista.
Kun neuvosto on hyväksynyt keskipitkän aikavälin suunnitelmat, komissio seuraa, noudattavatko jäsenmaat suunnitelmissa esitettyjä sitoumuksia koko suunnitelman kattamalla ajanjaksolla. Jäsenmaat esittävät vuosittain tilannekatsauksen, mikä helpottaa seurantaa ja noudattamisen valvontaa.
Komissio esittelee lähiviikkoina talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketin toisen osan, johon kuuluvat vuotuinen kestävän kasvun strategia, euroalueen suositus, varoitusmekanismia koskeva kertomus ja ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_24_5922
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa X:ssä / Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 26. marraskuuta 2024
- Laatija
- Suomen-edustusto