Ensimmäinen digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskeva raportti: yhteisiä toimia digitaalisen siirtymän muovaamiseksi

Ensimmäisessä digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskeva raportti kuvaa edistymistä sellaisen digitalisaation toteuttamisessa, jolla EU:sta tehdään digitaalisesti riippumattomampi, selviytymiskykyisempi ja kilpailukykyisempi.

Raportissa arvioidaan EU:n suoriutumista EU:n vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisessa keskittyen neljään pääpilariin: digitaaliset taidot, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitalisointi, mukaan lukien tekoälyn käyttö, ja julkisten palvelujen digitalisointi. Raportissa seurataan myös digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan eurooppalaisen julistuksen toteutumista. Julistus kuvastaa EU:n sitoutumista turvalliseen ja kestävään digitaaliseen siirtymään, jonka keskiössä ovat ihmiset.

Vuoden 2023 raportti on laatuaan ensimmäinen vuosiraporttien sarjassa, ja siinä kehotetaan jäsenvaltioita tehostamaan yhteisiä toimia nykyisten investointivajeiden korjaamiseksi, digitalisaation nopeuttamiseksi Euroopassa ja digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vuoden 2023 raportin yleiset ja maakohtaiset suositukset tarjoavat kuvan toimista, joita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Suositukset muodostavat perustan komission ja jäsenvaltioiden väliselle keskustelulle ja yhteistyölle sen tiimoilta, kuinka yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Tätä työtä tuetaan toteuttamalla laajamittaisia usean maan yhteishankkeita.

Suomea koskevat suositukset:

Digitaaliset taidot

EU on sitoutunut tavoitteisiin, joiden mukaan vähintään 80 prosentilla 16–74-vuotiaista on digitaaliset perustaidot ja EU:ssa on vähintään 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tulisi lisätä erityisestä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrää.

Digitaalinen infrastruktuuri

Nykyisen vuoden 2030 tavoitteen mukaan gigabittiyhteyksien olisi oltava kaikkien saatavilla, ja suorituskykyisiä 5G-verkkoja olisi oltava saatavilla kaikilla asutuilla alueilla. Suomessa tulisikin jatkaa verkon kehittämistä sekä panostaa puolijohteisiin ja kvanttitietokoneisiin.

Yritysten digitalisointi

Suomalaisyritykset ovat jo lähes saavuttaneet Digitaalinen vuosikymmen 2030 –ohjelmassa asetetun 90 prosentin tavoitteen perustason digitaalisesta intensiteetistä. Kehittyneiden teknologioiden, erityisesti tekoälyn ja massadatan, hyödyntämistä tulisi kehittää.

Julkisten palvelujen digitalisointi

Digitaalisen vuosikymmenen tavoitteena on, että kaikki keskeiset julkiset palvelut ovat saatavilla verkossa ja että unionin kansalaisilla ja yrityksillä on tarvittaessa mahdollisuus asioida julkishallintojen kanssa verkossa. Lisäksi tavoitteena on, että kaikilla unionin kansalaisilla on pääsy sähköisiin terveystietoihinsa ja että turvallista sähköistä tunnistamista on mahdollista käyttää. Suomi on edistynyt tässä hyvin, muun muassa Oma kanta -palvelun vuoksi. Raportin mukaan Suomessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti julkisten palvelujen kyberturvallisuuteen.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_4619

Raportti ja maakohtaiset suositukset: https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/library/2023-report-state-digital-decade

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa X:ssä / Twitterissä @eukomissio