Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Lehdistötiedote24. tammikuuta 2023Suomen-edustusto

Elintarviketurva ja ekosysteemien kestävyys: Komissio tehostaa pölyttäjiä koskevia toimia

Elintarviketurva ja ekosysteemien kestävyys: Komissio tehostaa pölyttäjiä koskevia toimia

Komissio antaa tänään esityksen pölyttäjien olosuhteiden parantamisesta. Tarkoituksena on puuttua luonnonvaraisten pölyttäjähyönteisten hälyttävään vähenemiseen tarkistamalla vuonna 2018 annettua pölyttäjiä koskevaa EU:n aloitetta. Eurooppalaiset ovat vaatineet yhä painokkaammin päättäväistä puuttumista pölyttäjäkatoon, ja aiheesta on esitetty myös eurooppalainen kansalaisaloite ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät”.

Uudistetussa komission aloitteessa esitetään toimia, joita EU:n ja jäsenmaiden on toteutettava, jotta pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä joka kolmas EU:n mehiläis-, perhos- ja kukkakärpäslaji on vaarassa kadota. Komission aloite täydentää sen kesäkuussa 2022 antamaa ehdotusta luonnon ennallistamista koskevaksi laiksi, minkä perusteella jäsenmaat määrittävät kansalliset ennallistamissuunnitelmansa. Aloite on myös keskeinen osa vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaaPellolta pöytään -strategiaa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

Pölyttäjäkadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä 

Tarkistetussa pölyttäjäaloitteessa esitetään vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet, jotka jaetaan kolmeen painopistealueeseen: Keskeisenä painopisteenä on pölyttäjien suojelun parantaminen ja puuttuminen niiden vähenemisen taustalla oleviin syihin. Tähän pyritään seuraavanlaisin toimin:

  • Lajien ja elinympäristöjen suojelun parantaminen: komissio esimerkiksi viimeistelee uhanalaisten pölyttäjälajien suojelusuunnitelmat, selvittää luontodirektiivin nojalla suojelluille luontotyypeille tyypilliset pölyttäjät, joita jäsenmaiden olisi suojeltava, ja valmistelee yhdessä jäsenmaiden kanssa suunnitelman pölyttäjille tarkoitettujen ekologisten käytävien verkostosta (nk. ”Buzz Lines”).
  • Elinympäristöjen ennallistaminen maatalousympäristöissä: tuetaan erityisesti pölyttäjäystävällistä viljelyä yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa.
  • Torjunta-aineiden käytön vaikutusten lieventäminen: Koska torjunta-aineiden liiallinen käyttö on keskeinen pölyttäjäkatoa edistävä tekijä, on ratkaisevan tärkeää vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja pienentää niiden aiheuttamia riskejä torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan komission ehdotuksen mukaisesti. Siksi komissio ehdottaa otettavan käyttöön esimerkiksi uusia vaatimuksia tuholaistorjunnan kielteisten vaikutusten rajaamiseksi sekä uusia testimenetelmiä, joilla määritetään torjunta-aineiden myrkyllisyys pölyttäjille.
  • Pölyttäjien elinympäristöjen parantaminen kaupunkialueilla
  • torjutaan ilmastonmuutoksen, haitallisten vieraslajien ja muiden uhkien, kuten biosidivalmisteiden tai valosaasteen, vaikutuksia pölyttäjiin.

Aloitteessa keskitytään myös lisäämään tietämystä pölyttäjäkadosta, sen syistä ja seurauksista. Tätä tukevia toimia ovat esimerkiksi kattavan seurantajärjestelmän perustaminen, tutkimuksen ja arvioinnin tukeminen esimerkiksi kartoittamalla keskeiset pölyttäjäalueet vuoteen 2025 mennessä sekä kohdennetut toimet, joilla edistetään valmiuksien kehittämistä ja tiedon levittämistä.

Kolmas painopistealue on yhteiskunnan aktivoiminen sekä strategisen suunnittelun ja yhteistyön edistäminen. Komissio tukee jäsenmaita kansallisten pölyttäjästrategioiden kehittämisessä, ja auttaa yhdessä jäsenmaiden kanssa kansalaisia ja yrityksiä toimimaan.

Pölyttäjien olosuhteiden parantamista koskevan tiedonannon liitteessä on luettelo kaikista toimista.

Tausta

Pölyttäjät ovat olennainen osa terveitä ekosysteemejä. Ilman niitä useat kasvilajit vähenisivät ja lopulta katoaisivat, ja sama tapahtuisi niistä riippuvaisille eliöille. Tällä olisi vakavia ekologisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Noin 80 prosenttia viljelykasveista ja luonnonvaraisista kukkakasveista on riippuvaisia eläinpölytyksestä. Pölyttäjäkato onkin yksi suurimmista uhkista EU:n luonnolle, ihmisten hyvinvoinnille ja elintarviketurvalle, koska se vaarantaa kestävän maataloustuotannon pitkällä aikavälillä. Nykyinen geopoliittinen tilanne on entisestään korostanut tarvetta parantaa elintarvikejärjestelmämme häiriönsietokykyä, myös suojelemalla ja elvyttämällä pölyttäjäpopulaatioita.

Aloite perustuu kattavaan sidosryhmien kuulemiseen sekä palautteeseen, jota on saatu Euroopan parlamentilta, neuvostolta, alueiden komitealta ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta. Se on myös yhdenmukainen vastikään hyväksytyn Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen kanssa. Kehykseen sisältyy maailmanlaajuinen tavoite vähentää torjunta-aineiden aiheuttamia riskejä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoa

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_23_281

 

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaatec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiatec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio

Tiedot

Julkaisupäivä
24. tammikuuta 2023
Laatija
Suomen-edustusto