Edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja Fit for 55 -ehdotus

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma – tuttavallisesti jargonilla European Green Deal – on Euroopan vastaus tieteen meille antamaan näyttöön ilmastonmuutoksen kiihtymisestä ja vaadittavista toimenpiteistä. Kun itse aloin tehdä ilmastoasioita 20 vuotta sitten, tietämyksemme taso oli aivan toista kuin nyt. Parin vuosikymmenen aikana globaalit päästöt ovat kasvaneet huomattavasti ja kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on mallintanut sen seurauksia yhä luotettavammin. Siksi vuoden 2015 Pariisin sopimuksen viesti on selvä: tarvitsemme globaalia ponnistusta päästöjen rajaamiseen siten, että maapallon lämpötila nousisi vain 1,5–2 astetta. Nykytoimilla suunta on yli 3 asteen lämpenemiseen, millä olisi Suomen ilmastopaneelin arvioiden mukaan kattavia vaikutuksia Suomeenkin. Marraskuussa Glasgow’ssa pidettävältä osapuolten kokoukselta on lupa odottaa vähintään suurten maiden sitoumuksia uralle kohti hiilineutraaliutta – sekä edistystä päästöjen läpinäkyvässä raportoinnissa, mitä Pariisin sopimus velvoittaa nyt kaikille maille.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on hengästyttävän suuri lakikokonaisuus, jonka ensimmäinen iso paketti eli 55-valmiuspaketti (Fit for 55) julkaistaan heinäkuussa. Sillä nostetaan EU:n ilmastotoimien kunnianhimoa nopealla aikataululla ja vastataan suoraan EU:n kansalaisten toiveisiin: kesän 2019 kyselyn perusteella noin 75 % kansalaisista EU:ssa toivoo enemmän ilmastotoimia. Ensiaskeleena – matkalla vuoden 2050 nettonollapäästöihin – EU:n päästöjen tulee vuonna 2030 olla 55 % (vanha tavoitteemme oli -40 %) vähemmän kuin vertailuajankohtana vuonna 1990, eli jatkamme työtämme jo nyt saavutetusta 25 %:n vähennyksen tasosta. On huomattava, että samaan aikaan EU:n talous on kasvanut 65 % ja olemme ensimmäinen suuri talous, joka on pystynyt irrottamaan päästönsä talouskasvusta.

Tämä kiihtyvä murros nollapäästöihin kattaa miltei kaikki yhteiskunnan alat. EU:n päästökauppaa laajennetaan ja tiukennetaan. Saastuttaja maksaa, ja suunta on puhtaaseen ja kestävään energiaan – kaikille. Kiertotalous osaltaan vähentää energian ja resurssien käyttöä. Liikenne ja maatalous joutuvat omalta osaltaan osallistumaan talkoisiin sähköistymällä, uusilla hiilensidontatekniikoilla ja tehostamalla arvoketjujaan. Ympäristölle haitallisten myrkkyjen käyttöä tiukennetaan ja biodiversiteettiä pyritään kasvattamaan. Rahoitusvirtoja ohjataan kestäviksi mm. taksonomian eli luokittelujärjestelmän kautta, mikä vastaa Pariisin sopimuksen päämäärään saada kaikki rahoitusvirrat kestävälle pohjalle. Digitalisaatio tarjoaa vihreän kehityksen ohjelmalle lukuisia tehostamisen mahdollisuuksia esimerkiksi älykkäiden siirtoverkkojen tai tehokkaampien kuljetusten kautta. Ja kaikkien tulee voida osallistua ja hyötyä tästä mahdollisuudesta – siksi huonommassa asemassa olevia ryhmiä tuetaan erityisen reilun siirtymän rahaston kautta. Kun lämmittämisen kustannukset tulevat lyhyellä aikavälillä kasvamaan, on tärkeää, että kohdennettu tuki toimii osana vihreän kehityksen ohjelmaa ja luo esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kautta myös lisää mahdollisuuksia yrityksille: EU:ssa on jo nyt yli 4 miljoonaa vihreää työpaikkaa – usein maaseudulla – ja kasvu jatkuu.

Komission mallinnuksen perusteella vihreän kehityksen ohjelman tarvittava lisäinvestointi on noin 0,8 % EU:n BKT:sta vuodessa. Suorat lisäkustannukset ovat siten vuosittain satoja miljardeja euroja, mutta vihreän kehityksen ohjelmasta saatavat hyödyt mm. lisääntyneen tehokkuuden, pienempien kustannusten, uusien työpaikkojen, lisääntyneen kilpailukyvyn ja parantuneen ympäristön myötä ovat arvioiden mukaan huomattavasti suuremmat, arviolta +2 % EU:n BKT:sta vuonna 2050. Vihreän kehityksen ohjelman kautta tuetaan kymmenillä miljardeilla suoraan esimerkiksi vähähiilisiä investointeja Euroopassa tai uusien vähäpäästöisten tuotantotekniikoiden kehittämistä EU:n innovaatiorahaston kautta. Koko EU:n budjetista 30 % käytetään nyt ilmastotoimiin.

Tämän päivän investointipäätökset ovat yhä kanssamme vuonna 2050. EU:n ilmastotoimien historia on osoittanut, että ilmastotoimet, talouskasvu ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä – jo vuosikymmenen ajan on valmistettujen tavaroiden kauppatase ollut EU:ssa noin miljardi euroa päivässä ylijäämäinen, vaikka teemme maailman tiukinta ilmastopolitiikkaa. Siksi on yhteinen etumme – ja lastemme etu – että ilmastopolitiikkamme on tarpeeksi kunnianhimoista ja etunojassa, että tuotteemme ovat arvoketjun yläpäässä ja kilpailukykyisiä ja että koko muu maailma katsoo kadehtien – kuten se tekee nyt jo – EU:ssa tehtävää pitkäjänteistä ja kunnianhimoista ilmastotyötä, jossa kaikilla on oma tärkeä roolinsa.

Ismo Ulvila on tehnyt ilmastopolitiikkaa 20 vuoden ajan, josta 10 vuotta komission ilmastotoimien pääosastossa. Hän on YK:n ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) alaisen pysyvän rahoituskomitean (SCF) puheenjohtaja.