Demokratia ei ole itsestäänselvyys ja sitä pitää nyt puolustaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut globaalin vallan dynamiikkaa. Eurooppa-foorumissa arvovaltainen asiantuntijapaneeli puntaroi, miten ylläpitää demokratiaa ja sen ydinarvoja epävarmassa ja haastavassa maailmantilanteessa. 

Demokratian uhkien lista on pitkä. Sitä koettelevat niin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa kuin maailmanlaajuinen kilpailu teknologisesta ylivallasta. Samalla yhteiset globaalit haasteet vaativat lisää yhteistyötä. Turun Eurooppa-foorumissa demokratioiden uhista ja mahdollisuuksista uudessa globaalissa ympäristössä olivat keskustelemassa europarlamentaarikot Li Andersson ja Mika Aaltola, komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti sekä Yhdysvaltojen Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey. Tilaisuutta moderoi komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar. Keskustelutilaisuuden järjestivät Euroopan komission Suomen-edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto. 

Ideologinen arvotaistelu on kovaa, ja globaalin voimadynamiikan muutos on haaste liberaaleille demokratioille. Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Maria Blässar totesi, että jännitteet vaikuttavat demokraattisiin instituutioihin, ja kertoi, miten esimerkiksi YK:n ja Maailman kauppajärjestön sääntöjä yritetään nakertaa sisältäpäin. 

Mika Aaltola listasi maailmanjärjestyksen käymistilaan kolme syytä: Ensimmäinen on Venäjän vastustus sääntöpohjaista yhteistyötä kohtaan. Toinen on Kiina, joka, toisin kuin odotettiin, ei integroitunutkaan liberaaliin maailmanjärjestykseen. Kolmas syy on Aaltolan mukaan se, että meiltä on puuttunut poliittinen tahto vahvistaa demokratiaa.      

Suurlähettiläs Hickey puolestaan totesi demokraattisten kansakuntien olevan monella tapaa yhtenäisempiä kuin aiemmin. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon ei vain vahvistanut puolustusliittoa, Suomea ja Ruotsia vaan teki samalla koko maailmasta turvallisemman. ”Emme myöskään juuri näe muuttoliikettä Iranin, Venäjän tai Kiinan kaltaisiin maihin. Vaikka demokratia ei ole täydellinen, ihmisoikeuksien tai lehdistönvapauden näkökulmasta se on kuitenkin paras järjestelmä. Uskon myös, että nyt on käynnissä herätys, ja jokaisen on mietittävä, haluaako olla osa demokratiaa vai itsevaltiutta.”  

Hickeyn tavoin Taneli Lahti uskoo, että jos ihmisillä on mahdollisuus valita, he valitsevat liberaalia maailmanjärjestystä edustavat arvot ja periaatteet. ”En usko, että kukaan, missään päin maailmaa, haluaisi vastustaa näitä vapaaehtoisesti.” 

Myös Li Andersson kokee, että tavallisille ihmisille valinnanvapaus, osallistumisvapaus ja mielipiteenvapaus ovat hyvin tärkeitä. ”On yhä rohkeita ihmisiä, jotka taistelevat esimerkiksi Afganistanissa naisten perusoikeuksien puolesta tai Valko-Venäjällä poliittisen vapauden puolesta”, hän totesi. Anderssonista olisikin tärkeää miettiä, kuinka tukea näitä arvoja puolustavia ihmisiä, eikä ajatella, että niistä olisi joissain maissa luovuttava. 

Venäjä ei katoa ja siihen on varauduttava

Autoritaarinen johtamistapa yleistyy maailmassa ja samoin itsevaltiaiden keskinäinen yhteistyö. Maria Blässar tiedusteli panelisteilta, miten nämä näkevät globaalin kehityksen vaikuttavan lännen arvoasemaan maailmassa ja kuinka Yhdysvallat ja EU voivat varmistaa yhteistyön sujuvuuden nykygeopoliittisten realiteettien keskellä.  

Douglas Hickey totesi, että kriisit ovat aina vahvistaneet EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita ja niin tapahtui myös Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hän muistutti, että oli sodan lopputulos mikä tahansa, Venäjä ei ole katoamassa minnekään, ja muun maailman on tähän varauduttava. ”Meidän on oltava valmiita niin sotilaallisesti, teknologisesti kuin ilmaston osalta ja tehtävä yhteistyötä näiden asioiden parissa.”

Tähän asti Euroopan sotilaallinen puolustus on nojannut vahvasti Natoon ja Yhdysvaltoihin, mutta nyt EU haluaa vahvistaa omaa puolustustaan. Hickey kertoi, että Yhdysvallat suhtautuu tähän myönteisesti. Suurlähettilään mukaan Yhdysvallat haluaa jatkossakin olla tärkeä kumppani EU:lle, mutta se ei kuitenkaan halua olla ainoa toimija pöydässä. 

Mika Aaltolan mukaan puolustuksen vahvistamisessa ei ole ristiriitaa oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian edistämisen kanssa. ”Venäjän sotilaalliseen haasteeseen on vastattava. On ihmisten perusoikeus elää elämänsä ilman vieraita vihollisia.” Ilman varautumista tulevaisuus olisi Aaltolasta nykyistä synkempi. 

Li Andersson on huolissaan vallitsevasta puhetavasta, jonka mukaan on valittava joko ihmisoikeudet, perusoikeudet tai turvallisuus. Anderssonista tämä sopii itsevaltiaille, mutta tämä on vaarallista retoriikkaa näitä oikeuksia ja demokratiaa puolustaville tahoille. ”Politiikassa laidasta laitaan pitäisi aina pyrkiä näiden yhteensovittamiseen, ei valintoihin tai kompromisseihin näiden arvojen väillä.”

Puolustusyhteistyön lisäksi Yhdysvalloille on tärkeää pystyä jatkossakin käymään kauppaa luotettavien kumppaneiden, kuten EU:n ja sen jäsenmaiden, kanssa. Douglas Hickey muistutti tilaisuudessa reilun pelin tärkeydestä ja totesi, että esimerkiksi Kiina ei noudata yhteisiä sääntöjä, jotka koskevat muun muassa vientituotteiden hintojen polkemattomuutta sekä immateriaalioikeuksia. Siksi Yhdysvallat käykin mieluummin kauppaa juuri eurooppalaisten toimijoiden kanssa. 

Demokratian voittokulku pysähtyi

Uusi globaali maailmanjärjestys uhkaa demokratian perusteita, mutta silti suurin osa ihmisistä haluaa elää niissä ja länsimaiset liberaalit sääntöpohjaiset ihanteet ovat edelleen suhteellisen yleismaailmallisia. Mika Aaltola kuitenkin kokee, että ihmisten halu puolustaa demokraattisia oikeuksia on kadonnut. ”Kylmän sodan päätyttyä meistä tuli passiivisia aktiivisen toiminnan suhteen. Uskoimme pehmeään voimaan, ja nyt tähän ajatteluun tarvittaisiin muutos.”   

Li Andersson muistutti, että puhuttaessa globaalista maailmanjärjestyksestä puhutaan usein vain lännestä ja itsevaltiaista ja unohdetaan globaali etelä. ”Suuri kysymys on, millainen kumppani EU haluaa näille maille olla ja miten tukea niitä.” EU:n globaalina agendana pitäisikin hänen mielestään olla kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. 

Taneli Lahti on samaa mieltä. Hän on työssään tehnyt tiivistä yhteistyötä EU:n kansainvälisten kumppanuuksien Global Gateway -hankkeen kanssa. Lahti kertoi, että itsevaltaiset toimijat yrittävät lyödä kiilaa lännen ja Afrikan, Latinalaisen Amerikan sekä Aasian maiden väliin propagandalla ja muistuttamalla näitä siirtomaaherruuden ajoista. Ilman yhteistyötä vaarana on, että globaali etelä liukuu itsevaltiaiden vaikutusvallan piiriin. Lahti toivookin, että EU jatkaisi kestävien investointien ja esimerkiksi terveydenhuoltohankkeiden edistämistä kumppanimaissa, sillä tämä vahvistaisi niitä. 

Lahti ei myöskään rajaisi yhteistyötä vain sellaisiin maihin, jotka jakavat yhteiset arvot EU:n kanssa. ”En tarkoita, että meidän pitäisi ystävystyä diktatuurien kanssa, mutta jos meistä tulee liian valikoivia, vaikutusvaltamme pienenee. Meidän on oltava valmiita vuorovaikutukseen myös ongelmallisten viranomaisten ja hallitusten kanssa.” 

Hickey peräänkuulutti tarvetta viestiä oikeilla sanoilla läntisten arvojen merkityksestä, sillä niihin ei monessa osassa maailmaa liitetä erityisen positiivisia mielikuvia. ”Puheeseen läntisistä arvoista suhtaudutaan usein globaalin etelän maissa loukkauksena. Meidän tulee löytää kunnioittavampi ja huomaavaisempi tapa puhua heille heidän kumppaneinaan. Pystymme siihen, ilman muuta, ja olen villin optimistinen tulevaisuuden suhteen. Meidän on vain käännettävä se eduksemme.”

Voit katsoa keskustelun tallenteen täältä: https://youtu.be/AEqUAbgAvMM?si=5Gp55Svl-r7j0Oly

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli