DAIKA-hanke ratkoo Kainuun osaajapulaa ja ohjaa yrityksiä digitalisoitumaan

Kajaanin ammattikorkeakoulun Datasta tekoälyyn -koulutusohjelma saatiin aikaan Euroopan sosiaalirahaston tukeman DAIKA-hankkeen ansiosta. Koulutusohjelma vastaa erinomaisesti työvoimapulasta kärsivän toimialan ja maakunnan tarpeisiin: useat opiskelijat ovat löytäneet haaveidensa työpaikan jo opintojen aikana. Opiskelijoiden odotetaan kehittävän tulevaisuuden tekoälyratkaisuja sekä tehostavan yritysten nykyistä liiketoimintaa datan voimalla. 

Pienestä asukasluvusta huolimatta Kainuulla on monipuolinen yrityskenttä. Yritykset ovat menestyneet hyvin, ja niiden tulevaisuudennäkymät ovat vahvat. Kasvun mahdollisuuksia heikentää kuitenkin puute työntekijöistä ja eri alojen osaajista.

Samaan aikaan digitalisaatio on yhä vahvemmin osa ihmisten elämää kaikkialla maailmassa. Dataa kertyy yhä nopeammalla vauhdilla, ja datan ymmärtäminen ja hyödyntäminen on yritysten menestyksen kannalta entistä tärkeämpää.

”Kainuussa esimerkiksi kaivosteollisuus tuottaa nykyisin paljon dataa, jota voidaan hyödyntää prosessien tehostamisessa. Muutamalla teollisuuden suuryrityksellä on toimipisteitä Kainuussa. Lisäksi alueella on muun muassa pienempiä ohjelmisto-, teknologia-, matkailu- ja palvelualan yrityksiä”, erittelee Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Taneli Rantaharju.

Tietojenkäsittely ja tekniikka kuuluvat Kajaanin ammattikorkeakoulun erityisosaamisalueisiin. Joitakin vuosia sitten ammattikorkeakoulussa havaittiin, että silloinen koulutustarjonta ei kaikilta osin vastannut alueen yritysten datalähtöisiin tarpeisiin. Missään päin Suomea ei myöskään ollut varsinaisia täysimittaisia datainsinöörikoulutuksia.

”Pohdimme, mikä olisi meidän roolimme tekoälyn hyödyntämisen ja datalähtöisyyden kehittämisessä. Päätimme hahmotella koulutusohjelmaa, joka kouluttaa opiskelijoita tekoälyarvoketjun alkupäähän. Käytännössä se tarkoittaa datan keruuta, hallintaa, muokkausta ja yhdistelemistä - kaikkea sitä, mitä vaaditaan, jotta datasta ja tekoälystä saadaan kaikki hyöty irti. Se täydensi silloista suomalaista data-alan koulutustarjontaa, joka koostui esimerkiksi yksittäisistä opintokokonaisuuksista sekä yliopistojen teoreettisemmista, datatieteisiin keskittyvistä lähestymistavoista”, Rantaharju kertoo.

Yritysmaailman kaipaama koulutusohjelma saatiin aikaan Euroopan sosiaalirahaston ansiosta

Kainuun yritysten tarpeiden sekä silloisen koulutusohjelman kartoittamisen pohjalta syntyi hanke nimeltä DAIKA, Datalähtöistä insinööriosaamista Kainuuseen. Euroopan sosiaalirahasto rahoitti hankkeesta 75 prosenttia, ja jäljelle jäävät 25 prosenttia rahoitti Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Suurin DAIKA-hankkeeseen kuulunut kokonaisuus oli perustaa uusi Datasta tekoälyyn -niminen koulutusohjelma Kajaanin ammattikorkeakouluun.

Koulutusohjelman lisäksi hankkeeseen kuuluu alaan liittyvien tapahtumien, kuten seminaarien ja hackathon-kilpailujen, järjestämistä. Koronavirustilanteen vuoksi hankkeen kestoa on pidennetty puolella vuodella, sillä hankkeen keskivaiheilla tapahtumien järjestämisessä oli hetkellinen tauko. Ammattikorkeakoulu on järjestänyt esimerkiksi alueen yrityksille suunnattuja dataan keskittyviä avoimia verkkokoulutuksia sekä Datalla viidakon valtiaaksi -nimisen seminaarin, joka keräsi yli sata osallistujaa.

”Hackathonit ovat olleet mielestäni erityisen hauskoja tapahtumia. Osallistujat ovat päässeet testaamaan ja hyödyntämään supertietokoneitamme. He ovat olleet enimmäkseen omia opiskelijoitamme, joten esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat ovat päässeet verkostoitumaan konesalipuolen opiskelijoiden kanssa hauskojen haasteiden parissa”, Rantaharju kuvailee.

Lisäksi ammattikorkeakoululla on DAIKA-hankkeen ansiosta ollut mahdollisuus kartoittaa huolellisesti yritysmaailman osaamistarpeita. Datasta tekoälyyn -koulutusohjelman suunnittelussa on kuunneltu alueen yrityksiä poikkeuksellisen järjestelmällisesti, ja alueen yrityksiä startupeista suuriin pörssiyhtiöihin on kiinteästi mukana myös koulutusohjelman arjessa. Siirtymä kohti työelämää käy opiskelijoille luontevasti opiskelijaprojektien, harjoitteluiden, kesätöiden ja opinnäytetöiden kautta. Yritykset ovat aktiivisesti mukana koulutusohjelman työelämälähtöisissä projektiopinnoissa ja tarjoavat ajoittain asiantuntijaluentoja ammattiainekursseilla.

”Alueen yritykset tarjoavat meille dataa sekä ongelmia, joihin ne tarvitsevat ratkaisuja. Datataitojen lisäksi näissä toimeksiannoissa opitaan muitakin työelämässä tarvittavia taitoja, kuten projektien läpivientiä ja tiimin kanssa viestimistä”, Rantaharju mainitsee.

Tiivis ja joustava paketti kouluttaa datan ja tekoälyn asiantuntijaksi

Rantaharjun mukaan Datasta tekoälyyn -koulutusohjelma on osoittautunut suosituksi ja toimivaksi. Opiskelijan ensimmäiset puoli vuotta kuluvat muun muassa yleisten insinööritaitojen, ohjelmoinnin perusteiden, projektityöskentelyn, fysiikan, matematiikan sekä kielten opiskeluun. Sen jälkeen syvennytään muun muassa Python-ohjelmointikieleen ja datan hallintaan.

Toinen opiskeluvuosi kuluu menetelmäopintojen parissa. Osaaminen datan jalostamisen ja koneoppimisen sekä esimerkiksi tekoälyn etiikan parissa kehittyy. Kolmantena vuonna aiemmin opittua sovelletaan monimutkaisempiin tarkoituksiin: käydään läpi esimerkiksi syväoppimista ja sitä, kuinka tekoälyä voi opettaa ymmärtämään luonnollista kieltä ja kuinka opittuja tekniikoita ja dataa viedään ihmisten käyttämiin digitaalisiin palveluihin. Lisäksi opiskellaan liiketoiminnan perusteita, kuten asiakaslähtöistä suunnittelua ja arvoketjuajattelua. Neljäs opiskeluvuosi kuluu puolestaan valinnaisten ja syventävien opintojen, työharjoittelun ja opinnäytetyön parissa.

”Halusimme panostaa koulutusohjelmassa joustavuuteen. Pakollisia opintoja voi täydentää sujuvasti verkko-opinnoilla joko meidän ammattikorkeakoulussamme tai muualla. Opinto-ohjelmassa on tilaa myös ylimääräisille kursseille. Valmistumistaan voi nopeuttaa esimerkiksi suorittamalla projekteja kesäisin joko koululle tai yrityksiin. Työelämälähtöiset projektiopinnot ovat saaneet erittäin hyvää palautetta”, Rantaharju iloitsee.

Suunnitteluvaiheen arviot pitivät paikkansa: tuoreet ammattilaiset revitään töihin

Datasta tekoälyyn -ohjelman ensimmäinen vuosikurssi aloitti opintonsa vuonna 2019. Vuosikurssin opiskelijat ovat siirtyneet työelämään keskimäärin jopa ennakoitua nopeammin, ja moni on työllistynyt harjoittelujen ja opiskelijaprojektien kautta koulutustaan vastaaviin tehtäviin jo opiskeluaikana.

”Töiden ja opintojen fiksu yhteensovittaminen on meille tärkeää. Sovimme opiskelijoiden kanssa esimerkiksi yksilöllisesti korvaavuuksista, jos heillä on töissä jokin asiakasprojekti, jonka sisällöt vastaavat jonkin kurssin sisältöjä. Opiskelija voi korvata varsinaisen kurssin, jos dokumentoi meille, mitä oppi asiakasprojektin aikana. Annamme mielellämme opiskelijan oppia myös työpaikalla”, Rantaharju kuvailee.

Rantaharjun mukaan jo vuoden 2019 vuosikurssi osoittaa, että alan opiskelijat ovat poikkeuksellisen haluttuja työntekijöitä.

”Ohjelmistokehitys on yhteinen nimittäjä useimmille työllistyneille opiskelijoille. Monet työnantajat ovat arvostaneet koneoppimisen ja tekoälyn osaamista, osa tarvitsee puhdasta datainsinöörin osaamista, osaa taas kiinnostaa yleinen ohjelmisto-osaaminen.”

DAIKA-hankkeen vaikutukset ovat moninaisia: hankkeen myötä käyntiin saatu koulutusohjelma kouluttaa alueelle osaajia ja yrittäjiä elinkeinorakennetta vahvistamaan. Toisaalta uudenlainen osaaminen myös ajaa ja kannustaa alueen yrityksiä ottamaan harppauksen digitaalisessa muutosmatkassaan. Datasta tekoälyyn -koulutuksesta valmistuneet osaajat hallitsevat data- ja tekoälypohjaisten tuotteiden kehittämisen lisäksi myös perusteet liiketoiminnan prosessien optimoinnista ja tehostamisesta. Kaikki edellä lueteltu auttaa yrityksiä parantamaan tuloksentekokykyään datalähtöisesti.

Koulutusohjelman suosion sekä alan osaajapulan vuoksi Datasta tekoälyyn -koulutuksessa aloittaa syksyllä 2022 kaksi ryhmää: perinteinen päiväkoulutus Kajaanissa sekä erilaisiin elämäntilanteisiin sopiva monimuotokoulutus pääkaupunkiseudulla.

Hankkeen myötä järjestetyt tapahtumat ovat lisänneet ymmärrystä digitalisaatiosta ja tekoälypohjaisten tuotteiden tärkeydestä alueen elinkeinoelämän keskuudessa. Koulutusohjelma on myös lisännyt itse Kajaanin ammattikorkeakoulun näkyvyyttä ja auttanut sitä profiloitumaan entisestään data-alan osaajana.

”Olemme pieni ammattikorkeakoulu, ja on ollut hienoa nähdä, kuinka tapahtumamme ja koulutusohjelmamme ovat houkutelleet osallistujia ympäri Suomea. Kun laaja dataosaamisemme ja esimerkiksi kampuksemme konesali ja supertietokone houkuttelevat Kajaaniin opiskelijoita ympäri maata, he kiinnittyvät Kainuuseen myös muilla tavoin: kenties he työllistyvät seudulle opiskelijaprojektien kautta tai löytävät vaikkapa elämänkumppanin opintojen aikana ja asettuvat tänne asumaan”, Rantaharju kuvailee.

Mikä ajaa Rantaharjua itseään koulutusvastaavan työssä eteenpäin?

”Harmaakin päivä saa väriä, kun kuuntelee opiskelijoidemme palautetta. Heidän kommenteistaan paistaa, että opiskelupaikan valinta on osunut nappiin. Kun näkee opiskelijan innostuvan, onnistuvan ja pääsevän haaveidensa työpaikkaan ehkä jo etuajassa, sitä syttyy ja innostuu itsekin.”