EU-maat ovat kohdentaneet vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan rahoituksestaan 34,6 miljardia euroa uudelleen EU:n kiireellisimpiin strategisiin painopisteisiin. Näitä ovat kilpailukyky, puolustus ja siviilivalmiudet, kohtuuhintainen ja kestävä asuminen, vesiresilienssi ja energiayhteydet. Suomi on tässä yhteydessä kohdentanut 180 miljoonaa euroa puolustukseen.
Tällä EU:n rahoituksen ohjauksella vahvistetaan Euroopan kilpailuetua sekä sen turvallisuutta ja valmiutta. Lisäksi sillä turvataan energiansaantia ja lisätään Euroopan teknologista riippumattomuutta. Uudelleenkohdennetuilla varoilla tuetaan myös siviilivalmiuteen, puolustukseen ja kyberturvallisuuteen liittyvien taitojen kehittämistä sekä hiilestä irtautumista.
Muuttuneet strategiset painopisteet
Koheesiopolitiikka on joustavaa: jäsenmaat voivat mukauttaa investointiprioriteettejaan kesken kauden. Geopoliittinen tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti vuosien 2021–2027 koheesio-ohjelmien käynnistämisen jälkeen. Sen vuoksi komissio esitti huhtikuussa 2025, että jäsenmaita ja alueita tulisi kannustaa ohjaamaan investointeja uusiin strategisiin painopisteisiin. Investointisuunnitelmien mukauttamiseen kannustettiin tarjoamalla taloudellisia kannustimia, yksinkertaistamalla sääntöjä ja pidentämällä muutettujen ohjelmien täytäntöönpanokautta.
Komissio otti koheesiopolitiikan uudet strategiset painopisteet huomioon jo helmikuussa 2026 EU:n itärajan strategiassaan. Strategiassa korostettiin tukea jäsenmaille, joilla on yhteinen raja Venäjän, Valko-Venäjän tai Ukrainan kanssa, sekä muun muassa turvallisuuteen panostamisen tärkeyttä.
Tähän mennessä komissio on hyväksynyt muutoksia 186 kansalliseen ja alueelliseen koheesiosuunnitelmaan 25 jäsenmaassa. Uudelleen kohdennettujen varojen osuus on lähes 10 prosenttia koheesiopolitiikan 367 miljardin euron talousarviosta vuosille 2021–2027.
Uudelleenkohdennettu rahoitus strategisiin painopisteisiin
- 15,2 miljardia euroa kilpailukyvyn parantamiseen
- 11,9 miljardia euroa puolustusteollisuuden valmiuksien, sotilaallisen liikkuvuuden sekä siviilivalmiuksien ja osaamisen kehittämiseen
- 3,3 miljardia euroa kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen
- 3,1 miljardia euroa vesiresilienssiin
- 1,2 miljardia euroa energiaturvallisuuteen ja teollisuuden vähähiilistämiseen.
Jos jäsenmaat ja alueet kohdentavat rahoitusta uudelleen EU:n uusiin strategisiin painopisteisiin, ne saavat enemmän ennakkorahoitusta hankkeiden käynnistämiseen ja EU:n yhteisrahoitusosuutta alueellisissa kehityshankkeisissa korotetaan. Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan rajanaapureille tarjotaan vielä enemmän kannustimia.
Väliarviointi on osoittanut, että koheesiopolitiikka mukautuu nopeasti uusiin olosuhteisiin. Kun ohjelmamuutokset on hyväksytty, vuorossa on niiden toteutus jäsenmaissa ja alueilla.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_26_709
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 25. maaliskuuta 2026
- Laatija
- Suomen-edustusto