Komission kevään 2026 talousennusteen mukaan talouden toimeliaisuus heikkenee EU-maissa Lähi-idän konfliktin vuoksi. Suomessa on havaittavissa merkkejä talouden piristymisestä.
Ennen helmikuun 2026 loppua näytti siltä, että EU:n talous jatkaa maltillista kasvuaan ja inflaatio hidastuu. Näkymät ovat kuitenkin muuttuneet huomattavasti Lähi-idän konfliktin myötä. Energiahyödykkeiden hintojen nopea nousu alkoi kiihdyttää inflaatiota muutama viikko konfliktin puhkeamisen jälkeen, ja talouden toimeliaisuus on hidastumassa. Tilanteen odotetaan paranevan hieman vuonna 2027, jos energiamarkkinoiden jännitteet lievenevät.
EU:n BKT kasvoi 1,5 prosenttia vuonna 2025, ja kasvun ennustetaan hidastuvan 1,1 prosenttiin vuonna 2026. Ennustetta on tarkistettu alaspäin 0,3 prosenttiyksikköä syksyn 2025 talousennusteesta. Vuonna 2027 BKT:n odotetaan kasvavan jälleen 1,4 prosenttia. Myös euroalueen kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin. Nyt ne ovat 0,9 prosenttia vuonna 2026 (syksyn ennusteessa 1,2 %) ja 1,2 prosenttia vuonna 2027 (syksyn ennusteessa 1,4 %). Suomessa puolestaan BKT kasvoi 0,2 prosenttia vuonna 2025. Sen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja 1,4 prosenttia vuonna 2027.
Euroalueen inflaatioarvioita on tarkistettu ylöspäin 3,0 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,3 prosenttiin vuonna 2027. Syksyn ennusteessa nämä luvut olivat 1,9 prosenttia ja 2,0 prosenttia. Suomessa inflaation ennustetaan puolestaan nousevan 2,4 prosenttiin vuonna 2026 ja laskevan siitä 1,9 prosenttiin vuonna 2027.
EU:n talous jatkaa kasvuaan, joskin hitaammin
EU on energian nettotuoja, joten Lähi-idän konfliktin aikaansaama energiasokki vaikuttaa sen talouteen rajusti. Sokki on vieläpä toinen alle viiteen vuoteen. Kulutuksen odotetaan kuitenkin pysyvän tärkeimpänä kasvun edistäjänä. Kiristyvät rahoitusehdot, pienemmät voitot ja lisääntynyt epävarmuus rajoittavat yritysinvestointeja. Lisäksi ulkoisen kysynnän heikkeneminen hidastaa viennin kasvua. EU:n investoinnit energia-alan häiriönsietokykyyn erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen jälkimainingeissa tuottavat tulosta. Toimituslähteiden monipuolistaminen, hiilestä irtautuminen ja energiankulutuksen vähentäminen ovat auttaneet EU:n taloutta selviytymään nykyisestä tilanteesta.
Energian hinnan nousu vauhdittaa inflaatiota
Lyhyen aikavälin inflaationäkymät ovat heikentyneet syksyn 2025 talousennusteen jälkeen. Kuluttajahintainflaation odotetaan olevat huipussaan vuonna 2026 ja hidastuvan vuonna 2027. Energiahyödykkeiden hintojen odotetaan laskevan vähitellen mutta pysyttelevän noin 20 prosenttia sotaa edeltänyttä tasoa korkeammalla.
Vuonna 2025 työllisyys kasvoi EU-maissa 0,5 prosenttia, ja EU:n talouteen syntyi yli miljoona työpaikkaa. Vuonna 2026 työllisyyden kasvun ennustetaan hidastuvan 0,3 prosenttiin ja nousevan jälleen 0,4 prosenttiin vuonna 2027. Työttömyysasteen pitkään jatkuneen laskun odotetaan päättyvän ja vakiintuvan noin 6 prosenttiin vuonna 2027. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 10,1 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 9,8 prosenttiin.
Julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan EU:ssa 3,1 prosentista suhteessa BKT:hen (vuonna 2025) 3,6 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Tämä johtuu vaimeasta talouden toimeliaisuudesta, kasvaneista korkomenoista, heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien ja yritysten tukitoimista energian hinnannousun vaikutuksia vastaan sekä puolustusmenojen kasvusta. Suomessa alijäämäksi vuodelle 2026 ennustetaan 4,5 prosenttia ja vuodelle 2027 4,6 prosenttia.
Euroalueella velkasuhteen ennustetaan kasvavan 88,7 prosentista (vuonna 2025) 90,2 prosenttiin (vuonna 2026) ja edelleen 91,2 prosenttiin (vuonna 2027) suhteessa BKT:hen. Suomessa julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan tänä vuonna 91,2 prosenttia ja ensi vuonna 93,1 prosenttia.
Tarjontahäiriöt heikentävät talouden näkymiä
Ennustetta sumentaa suuri epävarmuus Lähi-idän konfliktin kestosta ja sen vaikutuksista maailman energiamarkkinoihin. Tämän vuoksi perusennustetta täydennetään vaihtoehtoisella skenaariolla, jossa häiriöiden oletetaan kestävän pidempään. Tässä skenaariossa energiahyödykkeiden hintojen oletetaan nousevan merkittävästi perusennusteen futuurikäyriä korkeammiksi ja saavuttavan huippunsa vuoden 2026 lopussa, minkä jälkeen ne lähenevät vähitellen perusennustetta vuoden 2027 loppuun mennessä. Toisin kuin perusennusteessa tässä skenaariossa inflaatio ei hellittäisi eikä talouden toimeliaisuus elpyisi vuonna 2027. Lisäksi hintojen nousu voisi saada kotitaloudet ja yritykset vähentämään kulutustaan ja investointejaan voimakkaammin.
Lisäksi tiettyjen hyödykkeiden ja tuotantopanosten, kuten joidenkin jalostettujen öljytuotteiden, heliumin ja lannoitteiden, tarjontapula voisi pahentua. Tällä voisi olla kerrannaisvaikutuksia globaaleihin tuotantoketjuihin ja elintarvikkeiden hintoihin. Vahvat julkiset investoinnit puolustuksen ja energiasiirtymän kaltaisille aloille voivat kompensoida yksityisen sektorin heikkoja näkymiä. Tekoäly voi olla sekä uhka että mahdollisuus: tuottavuuden kasvu voisi tukea investointeja EU:ssa.
Tausta
Tämä ennuste perustuu teknisiin oletuksiin vaihtokursseista, koroista ja hyödykkeiden hinnoista (tilanne 29. huhtikuuta). Euroopan komissio julkaisee talousennusteen joka vuosi, yhden keväällä ja toisen syksyllä.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_26_1120
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
- Julkaisupäivä
- 21. toukokuuta 2026
- Laatija
- Suomen-edustusto