
Helsingissä Eiranrannan uusi lämpöpumppulaitos ottaa talteen puhdistetun jäteveden lämpöä ja käyttää sitä kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotantoon. EU-rahoituksella tuettu hanke on osa energiayhtiö Helenin muutosta, jossa lämmöntuotantoa siirretään pois fossiilisista polttoaineista kohti sähköä ja erilaisia hukkalämmön lähteitä.
Energiayhtiö Helenin Eiranrannan lämpöpumppulaitoksessa puhdistetusta jätevedestä otetaan talteen lämpöenergiaa, joka muuten päätyisi mereen. Lämpöpumput nostavat veden lämpötilan sellaiseksi, että se voidaan siirtää Helsingin kaukolämpöverkkoon. Uudessa laitoksessa kaukolämpöä voidaan tuottaa jopa muutaman asteen lämpöisestä vedestä.
Eiranrannan lämpöpumppulaitos sai työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää energiainvestointitukea, joka rahoitetaan Euroopan unionin NextGenerationEU-elpymis- ja palautumistukivälineestä. NextGenerationEU on rahoitustukimekanismi, jolla on autettu EU-maita vahvistamaan talouksiensa kestävyyttä ja selviytymiskykyä koronakriisin jälkeen sekä vastaamaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin sosioekonomisiin ja energiahaasteisiin.
Helenin puhtaan siirtymän investoinneista vastaavan johtajan Juhani Aaltosen mukaan EU:n myöntämä tuki oli hankkeen toteutumisen kannalta välttämätön. Hänen mukaansa rahoitus pienensi investoinnin taloudellista riskiä ja mahdollisti kunnianhimoisen teknisen ratkaisun toteuttamisen suunnitellussa laajuudessa ja aikataulussa.
”Ilman tukea hankkeelle olisi jouduttu etsimään muita toteutusvaihtoehtoja tai arvioimaan hankkeen kokoa ja teknistä ratkaisua uudelleen”, Aaltonen sanoo.
Hukkalämpö talteen uudella tavalla
Helenin jo vuosia käytössä ollut Katri Valan lämpöpumppulaitos hyödyntää jäteveden lämpöä kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa. Jäteveden lämpö otetaan Katri Valan laitoksessa talteen kahdessa vaiheessa. Uudessa Eiranrannan laitoksessa samasta vedestä hyödynnetään vielä jäljellä oleva energia ennen kuin puhdistettu vesi johdetaan mereen.
Katri Valan laitoksella tapahtuvan lämmön talteenoton jälkeen vesi on jo jäähtynyt, joten Eiranrannassa energiaa saadaan talteen aiempaa matalammasta lämpötilasta. Näin sama jätevesi hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti kolmessa eri vaiheessa.
Juhani Aaltonen kertoo, että mitä kylmempi lämmönlähde on, sitä haastavampaa on sen sisältämän energian hyödyntäminen. Uuden sukupolven lämpöpumpputeknologia ja kylmäaineet mahdollistavat kuitenkin lämmön hyödyntämisen yhä matalammissa lämpötiloissa. Eiranrannassa energiaa voidaan ottaa talteen jopa noin viisiasteisesta vedestä.
”Jos jätevesi on ajoittain liian kylmää lämpöpumpuille, laitoksen sähkökattila voi lämmittää sitä hieman. Näin lämpöpumput pystyvät hyödyntämään jätevettä myös hyvin kylminä aikoina”, Aaltonen sanoo.
Lämmön talteenotto alentaa myös mereen johdettavan veden lämpötilaa. Kun vesi on lähempänä Itämeren omaa viileyttä, sen aiheuttama lämpökuorma pienenee.
Lämpöä ja jäähdytystä samasta laitoksesta
Eiranrannan lämpöpumppulaitos on rakennettu noin 45 metriä maanpinnan alapuolelle Munkkisaareen. Osa laitoksesta sijaitsee olemassa olevassa kallioluolassa.
”Maanalainen sijainti mahdollistaa paljon tilaa vaativan energiainfrastruktuurin sijoittamisen keskelle tiiviisti rakennettua kaupunkia. Samalla lämpö voidaan tuottaa lähellä kulutusta. Myös yhteydet kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen runkoverkkoihin kulkevat maan alla”, Juhani Aaltonen sanoo.
Laitoksen kolme lämpöpumppuyksikköä pystyvät tuottamaan kaukolämpöä noin 90 megawatin teholla. Kaukojäähdytyksen tuotantoteho on noin 60 megawattia. Lisäksi laitoksella on 30 megawatin sähkökattila. Vuosittain laitos tuottaa noin 300 gigawattituntia kaukolämpöä.
”Määrä vastaa suunnilleen Rauman tai Järvenpään kokoisen kaupungin vuotuista lämmöntuotantoa. Puhumme aika isoista määristä ja kymmenien tuhansien helsinkiläiskotien lämmittämisestä”, Aaltonen sanoo ja jatkaa, että yksittäisen helsinkiläisen arjessa laitoksen vaikutus ei välttämättä näy suoraan, mutta se vahvistaa kaukolämmön jo ennestäänkin korkeaa toimitusvarmuutta.
Kaukojäähdytyksen tarve puolestaan kasvaa muun muassa lämpenevän ilmaston sekä toimistojen, datakeskusten, palvelukiinteistöjen ja asumisen lisääntyvien jäähdytystarpeiden vuoksi. Eiranrannan laitos tuottaa lämpöä ja jäähdytystä samalla lämpöpumpputeknologialla.
”Yhteistuotanto mahdollistaa kustannustehokkaan energian hyödyntämisen.”
Hukkalämpö korvaa fossiilista tuotantoa
Eiranrannan laitos on osa Helenin laajempaa muutosta, jossa polttoon perustuvaa energiantuotantoa korvataan lämpöpumpuilla, sähkökattiloilla sekä erilaisilla hukka- ja ympäristölämmön lähteillä. Helen lopetti kivihiilen käytön energiantuotannossaan vuonna 2025. Eiranrannan laitoksen on arvioitu vähentävän Helenin lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä yli 80 000 tonnia vuodessa verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan tuotantoon.
Päästövähennykset syntyvät ennen kaikkea siitä, että energiaa saadaan talteen muuten hukkaan menevästä lämmöstä ja lämmöntuotantoa sähköistetään. Samalla paikallisten energialähteiden hyödyntäminen vähentää riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja niiden hintavaihteluista sekä päästöihin liittyvistä kustannuksista. Tämä tukee Helsingin energiajärjestelmän tuotannon ennakoitavuutta ja kustannustehokkuutta pitkällä aikavälillä.
Juhani Aaltonen uskoo, että Eiranrannan kokemuksia voidaan hyödyntää myös laajemmin Suomessa ja Euroopassa, sillä laitoksen ratkaisu ei ole sidottu ainoastaan jäteveden hyödyntämiseen. Lämpöpumppujen lämmönlähteinä voidaan käyttää myös esimerkiksi merivettä, ulkoilmaa sekä datakeskusten ja teollisuuden hukkalämpöä.
Teknologian soveltuvuus riippuu siitä, millaisia hukkalämmön lähteitä alueella on, kuinka paljon lämpöä on saatavilla ja millainen kaukolämpöverkko alueella on. Uusien ratkaisujen käyttöönotto vaatii lisäksi paikallisiin olosuhteisiin sopivaa tekniikkaa ja riittävää lämmön kysyntää.
Aaltonen näkee EU-rahoituksen yhtenä keinona vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa. Kun suuri ja teknisesti vaativa hanke saadaan toteutettua, syntyy samalla kokemusta, jota voidaan hyödyntää muualla.
”Tukien avulla syntyneistä hankkeista saadaan arvokasta kokemusta ja osaamista, ja näistä ratkaisuista hyötyvät muutkin kuin itse investoija eli esimerkiksi ratkaisutoimittajat ja suunnittelijat. Kokemusten pohjalta ratkaisuja voidaan kehittää edelleen ja hyödyntää myöhemmissä hankkeissa”, Aaltonen summaa.
- Julkaisupäivä
- 7. lokakuuta 2026
- Laatija
- Suomen-edustusto