Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat Euroopan unionin perusarvoja. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jonka perustana ovat moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu ja tasa-arvo.
Kansalaiset voivat vapaasti ilmaista näkemyksensä ja muodostaa oman mielipiteensä. He voivat osallistua demokratian toteuttamiseen, valita poliittiset edustajansa ja vaikuttaa tulevaisuuteensa, kun julkinen tila on avoin erilaisten mielipiteiden esittämiselle ja monimuotoisuus on hyväksyttyä.
Ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä uhkaa tällaista tilaa. Se voi horjuttaa demokraattisia instituutioita ja prosesseja estämällä ihmisiä tekemästä päätöksiä oikean tiedon pohjalta ja saattaa johtaa siihen, että yhä useammat jättävät äänestämättä. Se voi myös polarisoida yhteiskuntaa lietsomalla eri yhteisöjen vastakkainasettelua.
Nykyaikaisen teknologian avulla vihamieliset toimijat pystyvät levittämään väärennettyä tietoa laajemmin ja nopeammin kuin koskaan ennen.
Sen vuoksi ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjunta sekä yhteiskunnan selviytymiskyvyn parantaminen näitä uhkia vastaan ovat EU:n ja sen jäsenmaiden polttavimpia haasteita.
Sekä suomalaiset että muiden EU-maiden kansalaiset pitävät todellisuutta vääristeleviä tai valeuutisia ongelmallisina demokratian kannalta. Eurobarometrin mukaan EU27-maiden kansalaisista 86 % ajattelee näin. Suomalaisista näin ajattelee jopa 90 prosenttia. Vääristellyn informaation tai valeuutisten tunnistaminen on kuitenkin suuren osan mielestä suhteellisen helppoa. EU27-maiden kansalaisista 69 % ja suomalaisista 76 % on sitä mieltä, että tunnistaminen on helppoa.
Mitä on disinformaatio?
Disinformaatio käsitteenä kattaa paljon enemmän kuin ns. valeuutiset. Disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jota luodaan, esitetään tai levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai suuren yleisön johtamiseksi harhaan tarkoituksella ja joka saattaa aiheuttaa vahinkoa yleiselle edulle. Disinformaatioksi ei luokitella raportointivirheitä, satiiria ja parodiaa eikä selkeästi sellaisiksi ilmoitettuja puoluepoliittisia uutisia ja kommentteja.
Sivustolle on koottu tietoa EU:n strategisen viestinnän toimista.
Medialukutaidolla on keskeinen rooli disinformaation tunnistamisessa. Oppisoppi-sivustolta löytyvän aineistopaketin avulla keskiasteen opettajat voivat auttaa opiskelijoita tunnistamaan valeuutiset. Aineistopakettiin kuuluu esitysrunko (powerpoint- ja pdf-muodossa) sekä ohjekirjanen opettajille.
Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisuudessa toimii EUvsDisinfo -ryhmä, joka seuraa erityisesti Venäjän disinformaatiokampanjoita EU-maissa sekä EU:n naapurustossa ja reagoi niihin korjaamalla väärää tietoa.
Suomessa faktantarkistusta tekee muun muassa Faktabaari. Faktabaari on Helsingin yliopiston kanssa osa NORDIS-verkostoa, jonka tehtävänä on disinformaation tunnistaminen, analysoiminen ja torjuminen. Verkostoa rahoitetaan eurooppalaisen digitaalisen median seurantafoorumin EDMO:n kautta.
Tutustu Faktabaarin digitaalisen informaatiolukutaidon ja tekoälyn aineistoihin.
Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi (EDMO) kokoaa yhteen faktantarkistajia, medialukutaidon asiantuntijoita ja akateemisia tutkijoita tekemään yhteistyötä disinformaation ymmärtämiseksi ja analysoimiseksi yhdessä mediaorganisaatioiden, verkkoalustojen ja mediakasvatusta harjoittavien...