NextGenerationEU on EU:n kaikkien aikojen suurin elvytyspaketti. Se raivaa tietä puhtaalle, innovatiiviselle ja osallisuutta edistävälle taloudelle sekä digitaaliselle ja teknologiselle suvereniteetille.
NextGenerationEU:n keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline, jolla rahoitetaan uudistuksia ja investointeja EU-maissa helmikuusta 2020 (eli koronapandemian alusta) elokuun 2026 loppuun asti. Tukivälineen kokonaisarvo on 577 miljardia euroa, josta 360 miljardia euroa on avustuksia ja 217 miljardia euroa lainoja. Rahoituksen saaminen tukivälineestä edellyttää kaikilta EU-mailta elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jossa eritellään rahoituksen käyttötarkoitukset. Näissä suunnitelmissa vähintään 37 prosenttia menoista kohdennetaan ilmastotoimiin ja 20 prosenttia digitaalisiin investointeihin ja uudistuksiin. Elpymis- ja palautumistukiväline perustuu tuloksellisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että komissio maksaa tuen kullekin maalle vasta, kun maa on saavuttanut sovitut välitavoitteet ja tavoitteet suunnitelmaansa sisältyvien uudistusten ja investointien toteuttamiseksi.
EU:n elpymis- ja tukiväline on myös keskeinen osa REPowerEU-suunnitelman täytäntöönpanoa. Tämän komission suunnitelman tavoitteena on lieventää sosioekonomisia vaikeuksia ja maailmanlaajuisia energiamarkkinoiden häiriöitä, joita Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut.
Loput NextGenerationEU-rahoituksesta kanavoituu eri EU-ohjelmien kautta: REACT-EU (koheesiota ja Euroopan alueita tukeva elpymisapu), Horisontti Eurooppa, InvestEU, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund – JTF).
NextGenerationEU ja Suomi
NextGenerationEU tukee myös Suomen talouden elpymistä. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita.
Esimerkkejä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kautta rahoitetuista suomalaishankkeista:
Elintarviketeollisuuden startupin Eniferin missiona on tuoda uusi, ympäristöystävällisempi sieniperäinen proteiininlähde markkinoille. Enifer sai EU-rahoitusta Kantvikiin valmistuvan tehtaan rakentamiseen.
Transformative Cities hahmottaa uusia tapoja suunnitella ja hallinnoida kaupunkeja siten, että ne edesauttavat hiilineutraaliuden saavuttamista, luonnon monimuotoisuuden vaalimista sekä kestäviä elämäntapoja. Espoossa ja Helsingissä hanke on tutkinut pikaratikan vaikutusta ihmisten arkiliikkumiseen...
Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla tehdään korkeatasoista biologista tutkimusta. Asemalla toimii myös merkittävimmät merentutkimusyksiköt yhdistävä tutkimuskeskus CoastClim, joka tutkii rannikkoekosysteemien kykyä toimia luonnollisena ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on kehittänyt lapsiperheille palveluohjauksen toimintamallin. Toimintamallissa yhden yhteydenoton kautta perhe saa palveluohjaajalta monialaista tukea. Johdonmukainen prosessi auttaa asiakasta saamaan apua helposti ja oikea-aikaisesti.
Kotimaisten elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöiden edunvalvontajärjestö APFI ry on nostanut vastuullisuustyön keskeiseksi osaksi audiovisuaalista alaa. APFI:n Avaus-hankkeen painopiste on sosiaalisen vastuullisuuden kehittäminen suomalaisella elokuva- ja tv-alalla.
Kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. Kulttuuria kaikille -palvelun kehittämän Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten, perheiden sekä ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään.
Kuljetusrinki on pääkaupunkiseudulla toimiva kiertotalouden ammattilainen. Yrityksessä työskentelee 33 henkilöä ja kolme robottiammattilaista. Kuljetusringin toiminta kattaa kaikki nykyaikaiset jätehuoltopalvelut. Se investoi moderniin teknologiaan, robotiikkaan ja tekoälyyn.
Mielenterveys on keskeinen osa työkykyä sekä menestystekijä, joka auttaa työpaikkoja saavuttamaan tavoitteensa.
Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen tarkoitus on vahvistaa työyhteisöjen valmiuksia tukea mielenterveyttä ja vastata muuttuvan työelämän vaatimuksiin henkisen työkyvyn osalta.
Vaasan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki 2020-luvulla. Tavoitetta edistää pyöräilyhanke, jonka aikana Vaasaan on tarkoitus luoda 50 kilometrin mittainen kävely- ja pyöräilyreittien verkosto. Osana hanketta Vaasan kaupunki pilotoi biohiilen käyttöä tierakenteissa.
Joensuulainen Kelluu tekee ilmasta käsin kerätyn tiedon vallankumousta autonomisilla ilmalaivoilla. Niiden avulla korkearesoluutioisen datan toimittaminen laajoilta alueilta on nykyisiä menetelmiä edullisempaa, ekologisempaa, tarkempaa ja nopeampaa.
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista 52 prosenttia on osoitettu ilmastotavoitteita tukeviin toimenpiteisiin. Suomi on ilmoittanut asettaneensa kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmaan sisältyvät uudistukset ja investoinnit edistävät merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamista.
Suomen suunnitelman kokonaismäärärahoista 29 prosenttia on osoitettu digitaalista muutosta tukeviin toimenpiteisiin. Toimenpiteillä parannetaan nopeita internetyhteyksiä erityisesti haja-asutusalueilla, tuetaan yritysten ja julkisen sektorin digitalisaatiota, parannetaan työntekijöiden digitaitoja ja edistetään keskeisten teknologioiden, kuten tekoälyn, 6G:n ja mikroelektroniikan, kehittämistä.
Suomi saa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä avustuksia 1,95 miljardia euroa (mukaan lukien REPowerEU-rahoitus).
Lisätietoa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta komission sivuilla: https://commission.europa.eu/business-economy-euro/economic-recovery/recovery-and-resilience-facility/country-pages/finlands-recovery-and-resilience-plan_en
Suomen Valtiokonttorin tutkihallintoa.fi-palvelussa on mahdollista tutustua tietoihin Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaisbudjetista, toteutuneista kustannuksista ja sadasta suurimmasta tuensaajasta.
Lisätietoa NextGenerationEU:sta
Tietoa kaikkien EU-jäsenmaiden suunnitelmista ja suoritetuista maksuista on EU:n komission ylläpitämässä elpymisen ja palautumisen tulostaulussa. Hankekartassa annetaan esimerkkejä hankkeista, uudistuksista ja investoinneista, joita tuetaan elpymis- ja palautumistukivälineen kautta eri EU-maissa.
Talousennuste
Ennen helmikuun 2026 loppua näytti siltä, että EU:n talous jatkaa maltillista kasvuaan ja inflaatio hidastuu. Näkymät ovat kuitenkin muuttuneet huomattavasti Lähi-idän konfliktin myötä. Energiahyödykkeiden hintojen nopea nousu alkoi kiihdyttää inflaatiota muutama viikko konfliktin puhkeamisen jälkeen, ja talouden toimeliaisuus on hidastumassa. Tilanteen odotetaan paranevan hieman vuonna 2027, jos energiamarkkinoiden jännitteet lievenevät.
EU:n BKT kasvoi 1,5 prosenttia vuonna 2025, ja kasvun ennustetaan hidastuvan 1,1 prosenttiin vuonna 2026. Ennustetta on tarkistettu alaspäin 0,3 prosenttiyksikköä syksyn 2025 talousennusteesta. Vuonna 2027 BKT:n odotetaan kasvavan jälleen 1,4 prosenttia. Myös euroalueen kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin. Nyt ne ovat 0,9 prosenttia vuonna 2026 (syksyn ennusteessa 1,2 %) ja 1,2 prosenttia vuonna 2027 (syksyn ennusteessa 1,4 %). Suomessa puolestaan BKT kasvoi 0,2 prosenttia vuonna 2025. Sen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja 1,4 prosenttia vuonna 2027.
Euroalueen inflaatioarvioita on tarkistettu ylöspäin 3,0 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,3 prosenttiin vuonna 2027. Syksyn ennusteessa nämä luvut olivat 1,9 prosenttia ja 2,0 prosenttia. Suomessa inflaation ennustetaan puolestaan nousevan 2,4 prosenttiin vuonna 2026 ja laskevan siitä 1,9 prosenttiin vuonna 2027.
